Häpeä minussa

30.04.2019

Pelko valtaa mieleni. Se vie minut syviin vesiin kuin pyörre, joka painaa alas. Se vie mennessään kaiken, luottamuksen, uskon ja toivon. Se talloo minua, murjoo minua niin, etten usko itseeni. Häpeä minussa kertoo minulle, etten osaa mitään ja ei minusta mihinkään ole. Lapsi minussa pelkää. Ärsyynnyn häneen. Aikuinen minä, hylkää tuon pienen lapsen, joka on hylätty aiemminkin. Missä on rakkaus? Miksi olen julma häntä kohtaan? Pelko ja häpeä on ottanut minussa vallan. Havahdun lopulta tuon lapsen hätään. Otan hänet syliini ja sanon, sinä kelpaat ja osaat, olet rakas...

Häpeä on ihmiselle vaikeimpia tunteita kestää, ikään tai asemaan katsomatta. Terve häpeä liittyy katumukseen väärästä teosta, kun taas myrkyllinen häpeä on kokonaisvaltainen tunne siitä, että on vääränlainen, huono. Se on tuskallinen tunne omasta kelvottomuudesta, arvottomuudesta. Häpeään liittyy syvä kaipuu tulla nähdyksi – samalla paljastumisen lamaannuttava kauhu. On pakko piiloutua tai selviytyä tuosta musertavasta, kaiken nielevästä tunteesta. Jotta selviämme häpeästä, otamme käyttöömme erilaisia selviytymisstrategioita. Häpeästä kumpuaa mm. kiltteys, miellyttäminen, holhoaminen, alistuminen, alistaminen, addiktiot, läheisyyden pelko, toistuvat tuhoisat suhteet, pyrkimys vahvuuteen ja kontrolliin.

Häpeään liittyy myös joko / tai -ajattelu, ”pitäisi” -ajattelu, syyttäminen ja yleismaailmallinen leimaaminen, jolla estämme katsomasta itseämme ja tuntemasta omaa tunnetta omasta kivustamme sekä katastrofiajattelu, jolloin heti pelkäämme pahinta ja myös oikeassa oleminen, jolloin jatkuvasti on todistettava olevansa oikeassa jne. Häpeä voi siis ilmetä monin eri tavoin arjessamme, ilman että edes välttämättä tunnistamme sitä häpeän kieleksi.

Se miten meidän tarpeisiimme ja tunteisiin vastataan ja miten meidät mitätöidään tai ohitetaan varhaislapsuutemme eri kehitysvaiheissa vaikuttavat käsitykseemme omasta itsestämme pitkälle elämässä. Se, ovatko saamamme katseet olleet hyväksyviä ja rakastavia vai ovatko ne olleet tuomitsevia tai kritisoivia, niiden varaan meidän minuutemme ja käsitys itsestämme rakentuu. Onneksi se ei kuitenkaan ole lopullinen tuomio, vaan voimme aikuisina ryhtyä oman elämämme arkkitehdeiksi. Voimme ottaa haltuun oman elämämme rakentamalla itsellemme uuden käsityksen itsestämme. Voimme luoda itsellemme niitä hyväksyviä ja rakastavia katseita ja myötätuntoisia ja lempeitä ajatuksia itsestämme. Muuttaa uskomuksia ja käsityksiä itsestämme.

Kun opettelemme olemaan hyväksyviä, myötätuntoisia ja lempeitä itsellemme, silloin osaamme herkemmin olla sitä myös toisille.

Ihminen tavattavissa -terapeutti Anne Ollikainen, Helsinki
Ajanvaraus puh. 040 5201416

 

Youtube: 

Tervetuloa terapeuttiselle vastaanotolle!

Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.