Kun vanha vamma alkaa vaivata

07.01.2019

Moni meistä on joskus loukannut ja telonut itsensä niin, että kehoomme jää sen seurauksena vaiva, joka saattaa kiusata vuodesta toiseen tai olla hiljaa, mutta äkisti uudelleen aktivoitua. Taustalla voi olla vakava loukkaantuminen, joka joskus hoidettiin tai vain pieni täräys, jonka seuraamuksia ei täysin tuolloin ymmärretty ja se hoidettiin vain levolla pois. Voi jopa olla, että korjaamme vaivaa virheasennoilla, jotka tuovat uusia kipuja kehoomme ja alkuperäisen syyn löytämiseen, ymmärtämiseen ja hoitamiseen menee aikaa. 
Ajan myötä vaiva alkaa ilmoitella itsestään. Se sattaa alkaa rajoittamaan liikettämme tai jokin äkillinen liike raksauttaa vanhan vaivan sijoiltaan ja kipu on sen mukainen. Selvää kuitenkin on, että hoitamatta vaiva ei yleensä katoa. 

Täsmälleen sama mekanismi on varhaisten henkisten traumojen kanssa. Se alkaa aikaa myöten entistä enemmän sitomaan voimavarojamme ja rajoittamaan elämäämme. Voi olla, että kuljemme henkisesti "virheasennossa" kipua välttääksemme. Tai jokin äkillinen tapahtuma elämässä nostaa vanhan "vaivan" pintaan. Joskus tapahtuma on vain pieni raksahdus, mutta seuraamuksena henkinen tsunami. Saatamme itsekin ihmetellä, että miten minä nyt tuosta menin niin pois tolaltani.  Trauma on sellainen. Se voi olla täysin muistimme ja tietoisuutemme ulkopuolella tai se voi olla tiedostettu, mutta järjellä pois selitetty (defenssi). Traumaattinen tapahtuma aikuisuudesta käsin katsottuna voi tuntua mitättömältä, mutta silloin pienenä ihmisenä koettuna, se saattoi olla elämän ja kuoleman kysymys jättäen jälkensä tunnemuistiimme, joka ei katoa. 

Esimerkkinä tuon vaikkapa fyysisen kurittamisen. Kuulen usein monen aikuisen tuhahtavan, että se kuului silloiseen kasvatukseen tai selittävän sen omalla huonolla käytöksellään. Se oli ansaittua. Hyvä on. Mutta otanpa tähän rinnalle toisen esimerkin. Näet kaupan pihalla isän huutavan ja lyövän raivon vallassa 2-vuotiasta lastaan, käveletkö tunteettomasti tuhahtaen ohi ajattelen, että lapsi on sen varmaan ansainnut. Tuskinpa. Tilannetta ei pysty katsomaan ja olemaan siihen puuttumatta, niin kauhealta ja väärältä se tuntuu. Kaikki empatia on tuon puolustuskyvyttömän ja isänsä mielenliikkeistä ja toiminnasta täysin riippuvaisen pienokaisen puolella. Tilanne on lapselle hyvin traumaattinen. Kivun hänelle tuotti oma isä, jonka pitäisi olla hänen turvasatamansa tässä maailmassa. 

Näin. Tästä vinkkelistä käsin voimme uudelleen tutkailla ajatuksiamme siitä, mitä kaikkea meille on tapahtunut.

Erona fyysisen ja henkisen trauman välilläkin onkin vain suhtautumisemme. Ensimmäistä lähdetään hoitamaan, jälkimmäistä ei ymmärretä ja selitellään järjellä pois, vaikka kokemus on tunneperäinen ja todennäköisesti tiedostamaton. Kumuloituva henkinen paha olo pistetään ehkä jonkun toisen ihmisen tai elämäntilanteen piikkiin. Sille haetaan selityksiä "nyt" -hetkestä, vaikka juuret voivat olla paljon pidemmälllä ja syvemmällä. Näin jäämme pyörimään omiin selityksiimme ja jumeihimme, jotka toistuvat, aiheuttavat pahaa oloa, tekevät meistä levottomia, väsyttävät ja estävät meitä olemasta onnellisia, virkeitä ja voimaan hyvin. Maailma on paha ja elämä vaikeaa.

Monet fyysiset vaivat ja kivut ovat harmillisia, mutta niitä hoidetaan ja niihin haetaan apua, vaikka syy ei olisi ihan selvillä. Kipuun ei suostuta, siihen etsitään helpotusta.
Yhtä yksinkertaista ja helppoa pitäisi olla henkisten haavojen hoitaminen. Se sijaan, että keksimme syitä ja selityksiä asioille ja ololle, jota emme ymmärrä, voisimme vain varata ajan ammattilaisen luo ja sanoa, että en tiedä mikä on, mutta en voi niin hyvin kuin haluaisin voida enkä ole ihan se ihminen, joka haluaisin olla. 

Meistä harva pystyy hieromaan omaa selkäänsä, ruksauttamaan sijoiltaan mennyttä lonkkaansa paikoilleen, tai leikkaamaan välilevynsä kuntoon. Sama osaamattomuus ja kykenemättömyys koskee henkisiä vaurioita ja sen ihan Ok. Yksin ei ole tarkoituskaan selvitä.

Mikäli haluat voida henkisesti paremmin, purkaa kuormittuneisuuttasi, keskustella ikävistä ja mielessäsi usein pyörivistä muistoista tai palauttaa vapautuneisuuden ja ilon elämääsi, niin ota yhteyttä: ruusa@studiomielikuvitus.com
Voit tutustua minuun vilkaisemalla nettisivujani osoitteessa:
www.studiomielikuvitus.com

Ihminen tavattavissa -terapeutti, parisuhdekonsultti Ruusa Hentilä

Tervetuloa terapeuttiselle vastaanotolle!

Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.