Sanonta ”kaikella on tarkoitus” on saanut minut pohtimaan, että mikä merkitys tällä sanonnalla on eri tilanteissa.
Tällä hetkellä ärsyynnyn tästä sanonnasta. Jos kerron asiaani tai pohdin asioitani ja saisin tai saan kuulla, että kaikella on tarkoitus vastaisin aika napakasti ettei se pidä paikkaansa!
Mitä tämä sanonta pitää sisällään?
Ajattelen itse, että mennyttä ei voi muuttaa ja asiat mitä elämässä on tullut vastaan ei muutu miksikään sanomalla, että kaikella on tarkoitus.
Tämä luo päässä illuusion ja harhan siitä päästäkseen tilanteesta helpommalla eteenpäin, ehkä kuitenkin sivuuttaen jotain tärkeää, mikä jää pinnan alle kytemään.
Ehkä sen sanominen saa välttelemään jotain tärkeää, mikä olisi tärkeää kohdata realistisesti juuri siitä olosuhteesta käsin mitä on sillä hetkellä.
Elämä on välillä ja hetkittäin erittäinkin haastavaa, mitä se on kenelläkin.
Haastavalla hetkellä kukaan ei varmasti ajattele asioilla elämässä olevan jokin tarkoitus.
Jos on koskaan kokenut itse sen, kun tulee sivuutetuksi ja ohitetuksi, ymmärtää, että se tuottaa kipua. Yksi tärkeimmistä tarpeistamme on ja tulee aina olemaan kuulluksi ja nähdyksi tuleminen.
Sen vuoksi saattaa olla tärkeä pohtia tätä omalla ja toisten ihmisten kohdalla, kun kuulee ja näkee ihmisiä. Pohtia sitä, miten on ja mitä sanoo, jotta ihminen tulisi kohdatuksi.
Voisiko vaikka kysyä kuullessaan toiselta, miten tämä kaikki kertomasi vaikuttaa sinuun juuri nyt?
Ihmisen tuskaa ei voi poistaa sanoilla – voi opetella olemaan ihmisen kanssa läsnä, tuskassakin.
Sanoisin ennemminkin juuri nyt sanonnan kaikella on tarkoitus tilalla, että hatarasti harjoittelen uskomaan ja luottamaan hyvään, elämään ja ihmisiin ympärilläni.
Kaisa Kimari, Ihminen tavattavissa -terapeuttiopiskelija