Kasvuohjelma

Kehittyäkseen omaksi itsekseen lapsi tarvitsee rakkaudellisia peilejä. Jos peilejä ei ole, tai ne ovat vääristyneet, lapsi lukee ympäristöstään millainen hänen kuuluisi olla. Näin syntyy selviytymisstrategioita, joissa ulkoiset tekijät alkavat ohjata lapsen kehitystä korostaen hänen persoonassaan joitakin piirteitä ja typistäen toisia piirteitä.

Koska täydellisiä vanhempia ei ole olemassa, kaikilla ihmisellä on selviytymisstrategioita.

Mutta palvelevatko ne meitä enää aikuisuudessa?

• Päätavoite: Omiin selviytymisstrategioihin tutustuminen.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Luento, elokuvan analysointi, symbolityöskentely.

Kannamme sisällämme kaikkea sitä, mitä olemme elämässämme nähneet, tunteneet ja kokeneet. Tämä kaikki on muokannut meidät siksi, keitä me tänä päivänä olemme. Usein esiinnymme kuitenkin jonkun roolin kautta, sen etäisyyden tuomassa turvassa.

Mitä enemmän uskallamme tulla näkyväksi koko persoonallamme, sitä paremmin pystymme aidosti kohtaamaan muita ihmisiä.

• Päätavoite: Näkyväksi tuleminen aitona itsenä.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Elämänkaarityöskentely, kirjeet, peilaava palaute (feel-back), rakentava viha.

Vanhempien taustat ja niiden mukana tulevat voimavarat ja haasteet siirtyvät lapseen, useimmiten tiedostamatta. Lapsella ei ole kykyä tarkastella tilannetta objektiivisesti, vaan hän tulkitsee tunnetasolla lapsenomaisella tavallaan näitä viestejä. Tulkinta on lapsen todellisuus, jonka pohjalta hänen kehittymisensä jatkuu.

• Päätavoite: Yhteys ja ymmärrys omaan lapsuuteen ja sisäisen lapsen tarpeisiin.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Luento, ohjattu visualisointi, psykodraamamenetelmät.

Katso videomme, jossa Tiina Tuomikoski ja Mathias Hellsten keskustelevat psykodraamasta.

Murrosikä on myrskyistä aikaa sekä biologisessa että sosiaalisessa mielessä. Joskus myrsky näkyy ulospäin, joskus se kääntyy sisäänpäin. Mikäli nuori ei koe ympäristöään turvalliseksi, hänen voi olla vaikea tehdä päätöksiä omasta elämästään. Hänestä voi tuntua, ettei hän tiedä kuka on. Saatuaan tähän aikuista tukea, kehitysvaihe tuottaa oman identiteetin ja aitouden tunteen. 

• Päätavoite: Murrosiän voimakkaat kokemukset rakentaviksi voimavaroiksi.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Menetelmät psykodraamasta ja tarinateatterista.

On aika kokeilla siipiään. Solmitaan parisuhteita (rakkaus), ystävyyssuhteet saavat uuden merkityksen (vastavuoroisuus) opiskellaan ja luodaan uraa (luovuus), perustetaan perhe (vanhemmuus). Maailmalle lähdetään niillä eväillä mitä on saatu. Kuinka kauas ne kantavat ja kuinka paljon on itse opittava kokeilun ja erehdyksen kautta? 

• Päätavoite: Valintojensa hyväksyminen ja vastuunotto niistä syntyneistä seurauksista.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Ohjattu visualisointi, symbolityöskentely, menetelmät psykodraamasta, bibliodraamasta, taideterapiasta ja hahmoterapiasta.

Käsittelemättömillä ja tiedostamattomilla asioilla on taipumus siirtyä sukupolvelta toiselle. Aivan kuten somaattisilla sairauksilla voi olla perinnöllinen tekijä, voi perintö myös rasittaa psykologisella puolella. Kysymys kuuluu; mitä me teemme perinnöllämme? Jäämmekö uhriksi vai päätämmekö tehdä ketjureaktiolle jotakin? “Pojasta polvi paranee”.

• Päätavoite: Ymmärrys sukulpolvien ketjujen dynamiikasta ja miten sijoittuu oman suvun tarinassa.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Luento, ohjattu visualisointi, menetelmät symbolidraamasta ja taideterapiasta.

Hyvän itsetunnon merkki on omien vahvuuksien ja heikkouksien tiedostaminen. Ihmisenä kasvaminen ei ole päämäärä vaan prosessi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että aika ajoin löydämme itsemme samasta tutusta sudenkuopasta. Mitä me teemme sille? Valitsemmeko sitten-kun-elämän, tyydymmekö hyviin aikomuksiin vai sisäistämmekö ja hyväksymme sen tosiasian, että ei ole muuta hetkeä kuin tämä joka nyt on?

• Päätavoite: Oman keskeneräisyyden armollinen hyväksyminen.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Ohjattu visualisointi, symbolityöskentely, menetelmät psykosynteesistä ja taideterapiasta.

Aika usein on turvallisempaa katsoa sivusta ja analysoida kuin heittäytyä mukaan tuntemaan ja kokemaan. Ensimmäinen lukuvuosi kasvuryhmässä kutsuu heittäytymään mukaan olemaan ja elämään. Tällä viimeisellä jaksolla yhdistetään kokemukset teoriaan ja suunnataan katse seuraavan lukuvuoden odotuksiin ja haasteisiin, sekä yksilö- että ryhmätasolla.

• Päätavoite: Henkilökohtaisen kasvuprosessin yhteenveto suhteessa ryhmään.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Luento, vertaiskeskustelut.

Vuorovaikutus on suureksi osaksi tiedostamatonta. Sanojen lisäksi äänensävy, puheen nopeus ja sen voimakkuus välittävät tietoa esimerkiksi mielentilasta tai asennoitumisesta. Myös katse, eleet, ilmeet, kosketus, liike ja vartalon asento vaikkuttavat siihen, miten meidät koetaan. Levollinen läsnäolo syntyy hyvän itsetunnon kautta. ”Se mitä olet huutaa niin kovaa, etten kuule mitä sanot”.

• Päätavoite: Omien läsnäolon esteiden kohtaaminen.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Luento, symbolityöskentely, ryhmädynamiikka.

Katso videomme, jossa Leena Tåg ja Mathias Hellsten keskustelevat ryhmäilmiöistä.

Perinteisesti palautetilanteessa on antava ja vastaanottava osapuoli. On olemassa useita teorioita miten palautetta kuuluisi antaa mahdollisimman rakentavasti. Entä jos lähdetään siitä, että jokainen kohtaaminen on palautetilanne? Silloin palaute on vuorovaikutuksessa, molemmat osapuolet sekä vastaanottavat että antavat yht’aikaa. Tämä lähestymistapa purkaa näennäiset hierarkkiset roolit ja keskittyy vastavuoroisuuden mahdollisuuksiin.

• Päätavoite: Rehellisyys, kunnioitus ja rajat vuorovaikutustilanteissa.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Menetelmät hahmoterapiasta ja rakentavasta vuorovaikutuksesta (NVC).

Kannamme sisällämme kaikkea sitä, mitä olemme elämässämme nähneet, tunteneet ja kokeneet. Mieli analysoi ja tekee tulkintoja, saattaa jopa valehdella itselleen. Muisti toimii valikoiden ja uskoo ajan parantavan. Sielu etsii yhteyttä Korkeampaan Voimaan. Entä keho, joka on ollut mukanamme koko matkan? Mikä on kehon tapa käsitellä kokemuksiaan ja mitä kieltä se puhuu?

• Päätavoite: Kehon viestien kuuntelu.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Luento, symbolityöskentely ja menetelmät taideterapiasta.

Edellisten lähiopetuspäivien teema jatkuu. Kulttuuri, normit ja erilaiset säännökset säätelevät mikä on eri tilanteissa soveliasta ja mikä ei. Niin tarpeellista kuin se onkin, se voi tukahduttaa tärkeitä viestejä siitä mitä kehomme yrittää kertoa omasta voinnistaan. Tosiasia on, että olemme hyvin riippuvaisia kehostamme. Ilman sitä emme voi elää. Annammeko sille sen arvon mikä sille kuuluu? Edellisellä kerralla kuuntelimme kehoamme. Nyt on aika antaa sen puhua sen omalla kielellään.

• Päätavoite: Rehellinen itsetutkiskelu oman fyysisyyden äärellä.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Menetelmät psykodraamasta ja psykosynteesistä.

Joskus tunteita pidetään enerigaa kuluttavina, subjektiivisina ja epäluotettavina järjen rinnalla. Ainakin niitä pitäisi osata hallita, se on aikuisuuden merkki. Vai onko? Tunteet ovat, toisin kuin ajattelu, hyvin syvällä. Niihin liittyy enemmän perimää, lapsuutta ja traumoja eivätkä ole aina ymmärrettävissä järjen kielellä. Siksi ne saattavat tuntua oudoilta ja pelottavilta. Mutta tunteet eivät häviä vaikka niitä selitellään tai jopa kielletään. Ne vain muuttavat muotoaan, vääristyvät ja hallitsevat yhä enemmän.

• Päätavoite: Aitojen ja vääristyneiden tunteiden erottaminen ja niiden kohtaaminen.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Luento, menetelmät psykodraamasta, hahmoterapiasta ja psykosynteesistä.

Katso videomme, jossa Chris-Marie Törnroos ja Mathias Hellsten keskustelevat psykosynteesistä.

Symbolityöskentelyssä ei ole kyse tietoisesta, suunnitelmallisesta työskentelystä, vaan siitä että annetaan spontaanisti virran viedä ilman kritiikkiä tai arvostelua. Parhaimmillaan, tämä avaa väylän alitajunnan tärkeille viesteille, jotka puhuvat eri kieltä kuin ihmisen tietoinen mieli. Ryhmilläkin on oma alitajuntansa. Kun ihminen liittyy erilaisiin ryhmiin, hänen oma alitajuntansa liittyy ryhmän alitajuntaan ja kumpikin alkaa vaikuttaa toiseen. Vuorovaikutus on siis monen tekijän summa, joka ilmenee suureksi osaksi ei-sanallisella tasolla.

• Päätavoite: Tietoisuus omasta ryhmäkäyttäytymisestä.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Symbolityöskentely, menetelmät taideterapiasta.

Ihmisen olemukseen kuuluvia suuria salaisuuksia on, että hän löytää identiteettinsä löytäessään heikkoutensa. Heikkoutensa löytänyt ihminen alkaa tarvita toista. Hän ymmärtää, ettei hän yksin selviä elämästään. Mitä syvemmin tämän tajuaa, sitä syvemmin tajuaa riippuvuuden merkityksen. Riippuvuus toisista tarkoittaa itse asiassa riippuvuutta rakkaudesta. Rakkaus on se ympäristö, jossa koko elämä on tarkoitettu elettäväksi. Rakkaus on se maasto, jossa heikkous on kotonaan.

• Päätavoite: Kosketus omaan heikkouteen ja rakkaudentarpeeseen.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Menetelmät bibliodraamasta ja hahmoterapiasta.

Kasvuohjelma on käsitellyt teemoja, jotka liittyvät läsnäoloon, kohtaamiseen ja vastuullisuuteen. Nyt jokaisella kasvuryhmän jäsenellä on kullakin vuorollaan mahdollisuus henkilökohtaisesti ohjaajien kanssa tarkastella omaa kasvuprosessiaan ja keskustella omasta jatkostaan ja mihin olisi hyvä keskittyä. Muu ryhmä työskentelee ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.

• Päätavoite: Kasvuohjelman yhteenveto ja orientoituminen tulevaisuuteen.
• Keskeisimmät työskentelytavat: Luento, henkilökohtaiset keskustelut, ryhmätyöskentely.

SYKSY 2025

30.-31.8.
11.-12.10.
22.-23.11.

KEVÄT 2026

3.-4.1.
29.1.-1.2. (Huom. 4-päiväinen internaattijakso)
7.-8.3.
18.-19.4.
16.-17.5.
13.-14.6.

SYKSY 2026

15.-16.8.
19.-20.9.
17.-18.10.
14.-15.11.
19.-20.12.

KEVÄT 2027

16.-17.1.
20.-21.2

SYKSY 2025

4.-5.9.
2.-3.10.
6.-7.11.
4.-5.12.

KEVÄT 2026

8.-11.1. (Huom. 4-päiväinen internaattijakso)
5.-6.2.
5.-6.3.
9.-10.4.
7.-8.5.
11.-12.6.

SYKSY 2026

6.-7.8.
10.-11.9.
8.-9.10.
12.-13.11.
17.-18.12.

KEVÄT 2027

14.-15.1.