Tuli tänään vastaan itselleni uusi käsite, kun eräs halusi saada tavata jonkun ”ihmisviisaan” henkilön.
Jäin miettimään, mitä se voisi tässä omassa kontekstissa olla. Mitä olisi olla ihmisviisas?
Tuli mieleen, että tuohan on monella tavalla hyvä sana. Ollakseen ihmisviisas tarvitsee olla ihminen, siis inhimillinen. Voi olla keskeneräinen ja erehtyväinen, jotenkin ehkä kokemuksesta ja kompastuksesta oppinut.
Ei tarvitse olla mikään jumala tai nero, eikä pitkälle kirjanoppinutkaan ollakseen ihmisviisas. Tuo viisaus tulee hereilläolosta, elämisestä ja kohtaamisen tasosta. Siitä, missä voi nähdä ja kuulla, mitä toinen on ja kokee.
Tulee tunne, että tahtoisin olla tuollainen ihmisviisas, ihmisyydessä elänyt ja jotakin syvää ymmärtänyt, omasta keskeneräisyydestä tietoinen ja siksi nöyrä.
Mitä sinulle ihmisviisaus merkitsee?
Ihminen tavattavissa -terapiakoulutuksen opiskelija Ritva Suikkanen
www.lasnaolossa.fi
