Häpeän sumuverho

Mitä sankempi häpeän sumu meitä ympäröi, sitä vaikeampi sen läpi on nähdä.

Saadaksemme tietää keitä me olemme, tarvitsemme siihen heijastavaa peiliä meitä hoivaavalta vanhemmalta. Kun peili on vääristynyt ja sumea, muodostamamme käsitys ei vastaa todellista käsitystä itsestämme vaan ovat heijastusta vanhempien omasta häpeästä. Selviytyäksemme meihin siirretyn häpeän kanssa kehitämme erilaisia puolustus – ja selviytymisstrategioita. Tässä kirjoituksessa kuvaan niistä varhaisempia kerroksia. 

Kaikkein alkeellisin puolustus on kieltäminen. Uhkaa kohdatessa kieltäydytään näkemistä mitä tapahtuu.

Mitä enemmän lasta on loukattu ja kaltoinkohdeltu, sitä vahvemman fantasiasidoksen hän vanhempaansa luo. Kun fantasiasidos on muodostettu, on myös näkemästä kieltäytyminen automaattista ja tiedostamatonta. Tämä myös selittää miksi kaltoinkohdellut ja hylätyt lapset suojelevat vanhempiaan pakonomaisesti velvollisuuttaan. Työssäni kohtaan aikuisia, joiden on vaikea ymmärtää tulleensa lapsuudessa kaltoinkohdelluksi, vaikka kyseessä on ollut todella rajuakin kaltoinkohtelua. 

Dissosioiminen on puolustuskeino, johon liittyy kieltäminen ja taantuminen. Siihen ei aina tarvitse liittyä väkivaltaista häpäisemistä kuten seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa vaan myös tunnepitoinen pahoinvointi, vakava trauma tai krooninen ahdistuneisuus voivat sitä aiheuttaa. Se on hetkellistä tunnottomuuden tilaa, jossa vaivutaan ikään kuin päiväuneen, irtaannutaan itsestään ja omasta kokemuksesta silloin, kun kipu ja häpeä tuntuvat liian sietämättömiltä kestää. 

Projektio, eli oman mielentilan heijastaminen toiseen. Se on kivuliaan ja ikävän asian tai tunteen sijoittamista itsemme ulkopuolelle. Kun emme tiedosta ja tunnista häpeää itsessämme, siirrämme siihen liittyvän vihan ja vaikeat tunteet toiseen ihmiseen.

Valeminä on myös yksi varhaisista puolustuskeinoista, joka on luotu lievittämään häpeää ja sen tuomaa tunnetta. Toimimattomassa perheessä lapsi oppii ottamaan tietyn roolin selvitäkseen häpeän kanssa. Rooli voi olla taakankantaja, joka hoivaa ja huolehtii toisista, hakien näin hyväksyntää ja rakkautta. Rooli voi olla sankari, joka suorittaa ja hakee hyväksyntää ja rakkautta tekemisen kautta.  Rooli voi olla näkymätön lapsi, joka on helppo eikä ole vaivaksi ja saa sillä hyväksyntää ja rakkautta. Rooli voi olla klovni, hauskuuttaja, vitsailija, joka tällä tavoin yrittää ylläpitää hyvää ilmapiiriä, hakien sitä kautta rakkautta ja hyväksyntää. Syntipukki roolin omaava on tuonut näkyväksi sen mitä perheessä peitellään ja tulee hylätyksi, se ajaa hänet hakemaan hyväksyntää ja rakkautta jengeistä, porukoista.

Yrittäessämme selviytyä häpeän kanssa on meissä silloin useita sitä vastaan kehitettyjä puolustuksen kerroksia. Mitä syvempi ja varhaisempi kerros on, sitä automaattisempia ja tiedostamattomampia ne ovat. Yllä kuvaamani häpeän varhaisimmat puolustusmekanismit siirtyvät aikuisuuteen, kun edelleen yritämme selviytyä sisäistetyn häpeämme kanssa. Kieltäydymme näkemästä mitä ympärillämme tapahtuu ja fantasioimme. Keskitymme hyvään ja kieltäydymme näkemästä pahaa. Dissosioimme ja projisoimme toisaalle sen mitä emme kykene itsessämme näkemään. Meillä voi myös olla käytössä useampikin eri valeminän rooli. Ajatus itsestämme voi olla; ”minä nyt olen tällainen suorittaja” tai ”minä niin herkästi huolehdin muista ja kannan vastuuta”. Emme siis välttämättä osaa erottaa omasta persoonasta häpeäpersoonaa, jonka olemme niin vahvasti sisäistäneet, vaan uskomme olevamme tuo väärä itse.

Häpeä työskentelyyn liitän kolme T: kirjainta. Tiedostaminen, Tunnistaminen ja Tunnustaminen. Ihan ensimmäiseksi meidän tarvitsee tiedostaa, että tällaista sisäistettyä häpeää on ja miten se eroaa terveestä häpeästä. Meidän tulee tunnistaa, miten se minussa itsessä näyttäytyy ja myös tunnustaa itsessä oleva sisäistetty häpeä. Häpeä voi aiheuttaa häpeän häpeää. Häpeämme, että meillä on tämä häpeä, jolloin se voi muodostua esteeksi kohdata häpeää itsessä. Häpeästä on mahdollista vapautua ja siitä vapautumiseen tarvitsemme rakkaudellisia peilejä sekä turvallisen ympäristön. 

Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ Anne Ollikainen
www.tunnejahyvinvointi.fi

Seuraava ”Häpeän kahleet” kurssi alkaa Lassilassa, Helsingissä la 23.3.2024 klo 12-18, seuraavat moduulit ovat 20.4.2024 ja 18.5.2024.

Kurssiesittely löytyy tämän linkin takaa: https://tunnejahyvinvointi.fi/Hapearyhma/Hapeankahleet.pdf

Terve­tuloa terapeut­tiselle vastaan­otolle!

Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.