Me elämme ajassa, jossa nopeutta arvostetaan. Jos jokin särkyy, se halutaan korjata heti. Jos jokin vaivaa, etsitään nopea ratkaisu – quick fix, joka poistaisi kivun. Kehityksellisen trauman kohdalla tällaisia oikopolkuja ei ole. Kun lapsuusympäristössä ei ole ollut riittävästi turvaa, peilausta tai rajoja, sen jättämät jäljet kulkevat mukana syvällä hermostossa ja koko identiteetissä. Niitä ei voi ohittaa pikaratkaisuilla.
Itse havahduin tähän vuonna 2016, kun olin mukana Minnesotamalliseen päihdehoitoon kuuluvassa läheiskohtaamisessa läheisenä. Sain tietoa toimintahäiriöistä ja riippuvuuksista ja ymmärsin kasvaneeni toimintahäiriöisessä ympäristössä. Siellä kohtasin ensimmäistä kertaa syvästi sen tosiasian, että perheeni ei ollut ollut niin toimiva kuin olin ehkä lapsena uskonut.
Epänormaaleista asioista ja ilmiöistä oli tullut normaaleja koska et näe myrskyä ollessasi sen keskellä. Oli kipeä oivallus nähdä, että toimintahäiriö oli ollut läsnä elämässäni niin varhain ja niin syvästi. Mutta samalla se oli alku. Siitä lähti oma matkani kohti ymmärrystä ja eheytymistä.
Vasta myöhemmin ymmärsin, että tämä havahtuminen oli vasta ensimmäinen askel. Se oli kuin valo, joka syttyi pimeään huoneeseen – näki ympärilleen, mutta ei vielä tiennyt, mitä kaikelle näkyvälle tekisi.
Vuonna 2021 lähdin mukaan Tommy Hellstenin kasvuohjelmaan, joka toi tälle matkalle uuden ulottuvuuden. Samalla aloitin suosituksesta myös yksilöterapian, sillä ymmärsin, että tarvitsen turvallisen paikan, jossa voin tutkia omaa sisäistä maailmaani kahdenkeskisesti. Nämä kaksi rinnakkaista polkua – kasvuohjelma ja yksilöterapia – alkoivat kulkea käsi kädessä. Yksilöterapia auttoi jäsentämään ja sanoittamaan kokemuksiani, kun taas kasvuohjelma tarjosi yhteisön ja peilin, jossa en ollut yksin. Yhdessä ne alkoivat rakentaa uutta perustaa sille, kuka minä olen, ilman selviytymisrooleja.
Trauma on syntynyt vähitellen, ihmissuhteissa, ja siksi se paranee vähitellen – myös ihmissuhteen kautta. Terapiassa tämä tarkoittaa sitä, että ensin rakennetaan luottamusta, sitten opitaan tunnistamaan ja kantamaan omia tunteita, ja vasta vähitellen ne voidaan integroida osaksi omaa minuutta. Jokainen vaihe vie aikaa, koska hermosto ei muutu yhdessä yössä. Keho tarvitsee toistoa, turvallisia kokemuksia ja vähittäistä totuttelua siihen, että elämä voikin olla erilaista.
Nopeita tuloksia kaipaava voi pettyä. Mutta todellisuudessa juuri hitaus on se, mikä mahdollistaa pysyvän muutoksen. Jos kaikki tapahtuisi hetkessä, keho ei pystyisi vastaanottamaan sitä. Vanhat selviytymiskeinot aktivoituisivat, ja palaisi helposti takaisin lähtöruutuun. Hitaus antaa tilaa juurtua uuteen – siihen, että turva on mahdollista, että rajat voivat olla olemassa ja että läheisyys ei enää tarkoita uhkaa.
Kun katson omaa matkaani taaksepäin, huomaan, että prosessi on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen. On ollut hetkiä, jolloin olen tuntenut toivoa ja vapautta, ja hetkiä, jolloin vanha kipu on nostanut päänsä. Mutta juuri näiden aaltojen myötä olen oppinut jotain olennaista: että elämä ei vaadi täydellisyyttä, vaan rehellisyyttä. Eheys ei tarkoita kivuttomuutta, vaan kykyä kohdata kipu lempeämmin kuin ennen.
Terapeuttinen prosessi on kuin uuden kielen oppimista. Aluksi sanat takeltelevat, eikä oikein tiedä, miten ilmaista itseään. Mutta ajan myötä alkaa huomata, että voi kommunikoida uusilla tavoilla – itsensä kanssa ja toisten kanssa. Yhtäkkiä huomaa osaavansa sanoittaa tunteitaan tai asettaa rajojaan, vaikka vielä jokin aika sitten se tuntui mahdottomalta.
“Hitaasti hyvä tulee” ei siis ole klisee, vaan syvä totuus. Se, mikä on mennyt rikki vuorovaikutuksessa, paranee myös vuorovaikutuksessa – ja siihen tarvitaan aikaa. Mutta juuri siinä ajassa, hitaissa ja toisinaan kivuliaissakin askeleissa, syntyy jotakin arvokasta: muutos, joka kestää.
Minulle tämä matka ei ole ollut helppo, mutta se on ollut rehellinen. Ja juuri siksi se on ollut mahdollinen. Ja matka jatkuu, emme ole koskaan perillä tai valmiita.
Pidä itsestäsi huolta, olet elämäsi tärkein ihminen!
Mira Oikarainen, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®
Helmikuussa aloittavien Ihminen tavattavissa -kasvuryhmien hakuaika on päättymässä pian – 25.1.2026! Täydellistä hetkeä ei tule, mutta hetki voi silti olla juuri oikea. Jos tunnet ohjelman kutsuvan, laita hakemus sisään ja voit vielä haastattelun jälkeen päättää, lähdetkö lopulta mukaan (tällöin maksettavaksi jää vain 150 euron haastattelumaksu). Hakemukset käsitellään ja paikat täytetään saapumisjärjestyksessä, joten jätä hakemuksesi mahdollisimman pian. Lue hakuohjeet ja jätä hakemuksesi täällä.
Blogikirjoitustemme avulla pyrimme tuomaan esiin ihmisiä tavattavaksi ja tuomaan erilaisia näkökulmia, jotka toivottavasti herättävät sinussa uusia oivalluksia ja antavat pohdittavaa.
Liity mukaan uutiskirjeeseemme ja varmistu, että kuulet uusimmista blogikirjoituksista, podcasteista, YouTube-videoista ja muista ajankohtaisista asioista! Mukaan pääset täältä.
