Noin kymmenen vuotta sitten, valtavan suuren tuskan keskellä, aloin janota rakkauden olemuksen ymmärtämistä.
Elämässäni moni osa-alue oli tuolloin täysin pielessä, eikä se, mistä puhuttiin rakkautena, toteutunut oikeasti elämässäni, vaikka niin olin luullut.
Olin jotenkin hassulla tavalla luullut ja uskonut, että rakkaus vain ilmestyy jostain ja pysyttelee vaikkapa parisuhteessa aivan kuin itsestään ja pitää parisuhteessa olevasta ihmisestä huolta.
En kokenut kuitenkaan että rakkaus olisi tullut jostain ja että olisin sen voinut tunnistaa olemassa olevaksi. En kokenut oikeastaan rakkautta tulevan mistään. En ymmärtänyt mikä on vialla, mutta tunsin jonkin olevan vakavasti pielessä.
Tuolloin otin janoissani raamatun ja luin sieltä rakkaudesta kirjoitetun kuvauksen. Ymmärsin tekstiä lukiessani, että jos tuo teksti aivan todella ja oikeasti kertoo jotain rakkauden laadusta ja kuvaa rakkauden olemusta, niin en ymmärrä rakkaudesta yhtään mitään.
En kokenut sitä, enkä ymmärtänyt miten se voisi olla olemassa sellaisenaan kun sitä tuossa korinttilaiskirjeessä kuvattiin.
Jos tänä päivänä saisin vaikuttaa, niin mieluusti muokkaisin tuota korinttilaiskirjettä nyky ihmiselle ymmärrettävämpään muotoon.
Se menisi vaikkapa jotakuinkin näin:
”Rakkaus on pitkämielisyyttä, rakkaus on lempeyttä; rakkaus ei ole kadehtimista, ei kerskaamista, ei pöyhkeilemistä, ei sopimattomasti käyttäytymistä, ei oman edun tavoittelua, ei katkeruutta, ei kärsimänsä pahan muistelua, ei vääryydestä iloitsemista.
Rakkaus on iloitsemista totuuden kanssa. Rakkaus alkaa näyttäytyä kaikille, jotka sitä aivan todella etsii ja on saatavilla jokaiselle joka sen etsinnän jälkeen löytää.
Rakkaus uskoo ihmisen kykyyn nöyrtyä ja antaa jatkuvasti mahdollisuuden uudistumiseen. Rakkaus elää toivossa, rakkaus rakastaa myös kärsimyksen keskellä.
Rakkaus on lahjomaton ja totuudellinen, rakkaus siis näkee ja viittilöi totuutta kohti. Rakkaus ei koskaan häviä. Rakkaus on tahdon kautta valittavissa oleva voiman lähde. Rakkaus on kokonainen maailmankatsomus.
Rakkaus on hyvän tahtomista koko maailmalle. Rakkaus on kunnioittamista ja arvon antamista kaikelle elolliselle.”
Kuinka syvältä sieluni pohjasta kaipasinkaan tuolloin ymmärrystä siitä mitä rakkaus on.
Kenties tuon syvän kaipuun vuoksi koen tätä nykyä, että jotain siitä olen ymmärtänytkin. Niin kiivaasti olen etsinyt, helvetin porteilta saakka.
Tommy Hellsten -instituutin opiskelija Soili Sipilä