Tunsin selän lavan seuduilla yhtäkkiä armottoman viiltävän kivun. Se sai haukkomaan henkeä, se lamautti ja se sai nyt kaiken huomioni. Ikään kuin joku olisi reaalihetkessä leikkaamassa syvälle lihaksiin. Olin tekemässä psykodraamaa oman elämäni lähisuhdeväkivaltakokemuksesta. Kokemuksesta, josta oli vierähtänyt aikaa jo yli 20 vuotta ja jota olin jo monin tavoin käsitellyt vuosien varrella.
Tämä kehokokemus oli niin merkittävä, ja samaan aikaan konkreettinen kokemus siitä, mihin tarinaan kipukokemus liittyi, että olen sen jälkeen kiinnittänyt entistäkin vahvemmin huomioni siihen, mitä keho kertoo – ja sehän kertoo.
Moni meistä on kokenut tilanteita, joissa keho reagoi ennen kuin mieli ehtii ymmärtää, mistä on kyse. Sydän alkaa hakata, hengitys salpautuu tai lihakset jännittyvät, vaikka tilanteessa ei näennäisesti olisi mitään uhkaavaa. Nämä ovat esimerkkejä siitä, kuinka keho muistaa kokemukset, joita mieli on saattanut unohtaa tai painaa syrjään.
Kehon muisti ja trauma
Kehollinen muisti on erityisen keskeinen silloin, kun puhumme traumaattisista kokemuksista. Trauma on yksittäinen tai toistuva tapahtuma joka ylittää ihmisen sietokyvyn. Kehityksellinen trauma puolestaan syntyy emotionaalisen hylkäämisen ja kohtaamattomuuden seurauksena lapsen kiintymyssuhteissa suhteessa häntä hoitaviin vanhempiin.
Traumoihin ja riippuvuuksiin erikoistunut lääkäri-kirjailija Gabor Maté on tiivistänyt trauman seuraavasti: trauma tarkoittaa organismin vaurioitumista, jonkin yhteyden katkeamista haitallisen kokemuksen seurauksena. Samoin kuin fyysinen trauma tai haava, myös emotionaalinen trauma tuottaa kipua. Arpeutunut haava, arpikudos, on jäykempää kuin normaali sidekudos. Myös emotionaalinen trauma voi jäykistää. Trauman seurauksena tunteiden tunteminen heikentyy, elävyys vähenee.
Trauma jättää kehoon jälkiä, jotka aktivoituvat myöhemmissä tilanteissa, vaikka ihminen ei tietoisesti muistaisi tapahtunutta. Hermosto on oppinut reagoimaan tietyillä tavoilla suojellakseen meitä. Se saattaa jäädä jatkuvaan valmiustilaan tai estää meitä tuntemasta tiettyjä tunteita kokonaan. Joskus traumakokemus voi ikään kuin varastoitua lihakseen, ja tietyt asennot, liikkeet tai kehon jännitystilat voivat herättää muistoja, joita emme tietoisesti tavoita.
Psykiatri, tutkija, kirjailija ja trauma-asiantuntija Bessel van der Kolkin mukaan traumaattiset muistot voivat koodautua myös sisäelimiin, sydäntä viiltäviin ja vatsaa vääntäviin tunteisiin, autoimmuunisairauksien ja luuston tai lihasten vaivoihin. Koska mielen, aivojen ja sisäelinten välinen viestintä muodostaa tunteiden säätelyn pääväylän, on terapeuttisia oletuksia muutettava kumouksellisesti, jotta voidaan todella ymmärtää ja hoitaa trauman vaikutuksia.
Psykodraaman voima toiminnallisena menetelmänä
Terapeuttina ja psykodraamaohjaajana olen monesti todistanut, kuinka kehollinen työskentely voi avata oven ymmärrykseen ja eheytymiseen. Psykodraama toiminnallisena menetelmänä mahdollistaa sen, että ihminen pääsee kosketuksiin kehollisten muistojensa kanssa turvallisesti ja ohjatusti. Kun pelkkä puhuminen ei riitä, kehollinen lähestyminen voi auttaa tuomaan tiedostamattomia kokemuksia ja tunteita esiin tavalla, joka mahdollistaa niiden työstämisen.
Psykodraaman luoja J.L. Moreno on sanonut, että keho muistaa sen, minkä mieli unohtaa, ja jota Morenon vaimo Zerka on puolestaan täydentänyt: ruumis on kuninkaallinen tie tiedostamattomaan. Toisin sanoen kehomme kommunikoi koko ajan meille itselle ja suhteessa muihin. Harmillisesti jätämme sen kuitenkin useimmiten huomiotta. Fyysisten oireiden ja signaalien kautta keho ilmaisee tietoa, joka ei ole vielä noussut tietoisuuteen. Ratkaisemattomat tunnekokemukset voivat todellakin somatisoitua kehossa. Kehollisten kokemusten konkretisoiminen psykodraamassa lisää tietoisuutta, antaa väylän muistoon ja mahdollisuuden tutkia sitä uudella tavalla sekä siten mahdollistaa vapautumista elämään todemmin.
Tie kohti yhteyttä ja vapautta
Kehon ja mielen yhteyden vahvistaminen ei tapahdu hetkessä. Se vaatii pitkäjänteisyyttä, lempeyttä, turvallisuutta ja usein myös ammattilaisen tukea. Kehon viestien kuunteleminen ja ymmärtäminen voi avata tien kohti syvempää itseymmärrystä ja vapautta. Kun annamme tilaa kehon muistoille ja työskentelemme niiden kanssa lempeästi, voimme purkaa vanhoja jännityksiä ja eheytyä. Keho ei valehtele, eikä se unohda – mutta se voi myös parantua ja muuttua, kun annamme sille mahdollisuuden tulla kuulluksi.
Irene Etäsalo, Ihminen tavattavissa terapeutti ITT®
