Jos ihminen kokee ettei voi hyvin, on tyypillistä, että katsotaan ympärille ja etsitään syyllistä ulkopuolelta. Ihminen itse on kuitenkin oma tunneilmapiirinsä.
Tunteet ja pahoinvointi joita koen, on sisälläni. Ne eivät synny ulkopuolellani. Siksi lopulta minä itse olen se, joka olen vastuussa itsestäni ja siitä missä ilmapiirissä olen, ei kukaan ulkopuolinen.
Toki omaan vointiin liittyy mitä suurimmassa määrin menneisyys ja siellä koetut kokemukset. Traumat voivat jumittaa vankilaansa väkevästi ja traumoista tietoiseksi tulemiseen ja niistä vapautumiseen tarvitaan muiden ihmisten apua. Kenenkään ei soisi jäävän yksin traumojensa kanssa. Trauman kautta eläessä ihminen voi kokea syvää erillisyyttä ja häpeää.
Se vaikeuttaa avun piiriin hakeutumista. Kuitenkin sekin askel on ihmisen otettava, että haluaa apua. Jos ei halua tai koe tarvitsevansa apua, ei kukaan voi auttaa.
Menneisyyteensä ja traumoihinsa voi samaistua niin täysin, ettei kykene näkemään minkään muunlaista todellisuutta olevan edes olemassa. Eikä sen kummemmin kykene näkemään mahdollisuutta olla toisenlainen eli luoda itsensä uudenlaiseksi, syntyä sellaiseksi kun itse haluaa olla.
Traumaminä on ikäänkuin muiden vaikutteillaan luoma minäkuva. Se ei ole sama kuin todellinen minä.
Voin kuitenkin löytää uuden ja todellisen minuuden, vapaan ja itsetietoisen olemuksen, joka ei elä traumojen kautta. Voin vapautua sukupolvien yli kannetuista taakoista. Voin purkaa raskaat jumiutuneet tunteet kehostani pois. Voin tulla tietoiseksi siitä kuinka minuuteen kohdistuva häpeä ja kauhunomainen pelko on hallinneet alitajunnan kautta elämäni valintoja.
Voin vapautua kaikista muiden minuun kohdistamista uskomuksista ja luoda minuuteni sellaiseksi kuin koen sen todella syvimmiltään olevan. Voin purkaa kaikki uskomusrakenteet pois, jotka estävät kokemasta elämää siten, kuin koin sen lapsena.
Lapsena jolloin koin elämän uteliaasti, ihmetellen, kysellen, vilpittömästi, totuudellisesti, ilman uskomuksia, ilman projisioita, mielen hiljaisuudessa.
Mitä tarvitaan kaikkein eniten, että voi kasvaa takaisin lapseksi?
Turvaa. Todellista, täysin aitoa ja väkevää turvaa.
Tommy Hellsten -instituutin opiskelija Soili Sipilä
