Laulamisen monet merkitykset

Laulaminen parantaa ja lähentää.

Lauloin tässä eräänä iltana pitkästä aikaa nuorimman lapsemme kanssa laulukirjaa läpi. Ihmettelin miten laulu olikin jäänyt jotenkin pitkäksi aikaa arjen touhujen alle, kun jo ensimmäisen laulun aikana yhteisen lauluhetken myönteiset vaikutukset alkoivat konkreettisesti tuntua; laulaessa syntyi paitsi läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, myös käsinkosketeltavaa rentoutumista.

Laulaminen on kulkenut mukana elämässäni aina. Lapsuuden perheessäni laulettiin harva se ilta sisarusten kanssa koulun musiikinkirjoja läpi. Samaa tehtiin ystävien kanssakin. Myös kasvuympäristöni hengellinen viitekehys tarjoili kokemuksia erilaisista yhteislauluhetkistä niin kodeissa kuin seurakunnan tilaisuuksissakin. Isä lauloi usein virsiä ja äiti tuutulauluja. En oppinut koskaan siihen, että laulua olisi jotenkin arvioitu osaamisen perusteella, vaan pikemminkin siihen miten kaikenlainen laulutaito mahtuu yhteislauluun, joka poikkeuksetta synnyttää paitsi yhteenkuuluvuutta ja tunteita laidasta laitaan, myös toivoa.

Tuttu näky lapsena oli nähdä aikuisten poskilla valuvia kyyneleitä laulun sanojen koskettaessa. Se ei ollut pelottavaa vaan herätti mielenkiinnon ja pinnistelyn tavoittaakseeni laulun sanojen merkityksiä. Yksi isäni lempilauluista oli Kodin kynttilät. Hän kertoi silmiään pyyhkien miten sitä laulettiin talvisodan aikaan kun ikävöitiin rintamalla olevaa isää, joka puolestaan oli kertonut laulua lauletun myös rintamalla suuren koti-ikävän kanssa. Tällaisissa lauluhetkissä on tullut ventiloiduksi ja läpieletyksi valtava määrä vahvoja tunteita, vaikka niille ei sanoja aina ole löytynytkään. Yhteislaulujen synnyttämä yhteishenki on tehnyt kuin suurta syliä sille mitä mikin laulu kussakin laulajassa on nostattanut: silloin kun ääni sortuu ja laulun sanat takertuvat kurkkuun, toiset jatkavat laulua ja kuin kantavat läpi tuskallistenkin tunteiden.

Laulamisen myönteisiä vaikutuksia terveydelle on tutkittu ja yhteyttä näiden välillä myös löydetty. Esimerkiksi kuorolaulajien sykettä seuratessa on havaittu sen vaihtelevan laulajilla samanaikaisesti; musiikin melodia ja rakenne vaikuttaa kaikkien laulajien sydämen toimintaan ja vielä synkronoidusti. Taustalla arvellaan olevan laulamisen vagushermon aktiivisuutta säätelevä vaikutus. Vagushermo on parasympaattisen hermostomme (palauttava ja rahoittava) tärkein hermo sen kehoamme suojelevan vaikutuksen vuoksi. Se vaikuttaa tunne-elämäämme, kommunikointiimme ja jopa äänen väriimme.

Vagushermo aktivoituu uloshengityksen yhteydessä: syke hidastuu hengitettäessä ulos ja nopeutuu hengitettäessä sisään. Laulamisen yhteydessä hengitysrytmimme muotoutuu laulun rytmin mukaan kontrolloidusti kun fraasien aikana hengitetään ulos ja niiden välillä sisään. Vagushermoa aktivoidaan tietoisella hengittämisellä, jossa juuri uloshengitykseen kiinnitetään erityistä huomiota elimistön rauhoittumiseksi ja palauttamiseksi stressi- tai pelkotilasta, joka on aktivoinut sympaattista hermostoamme (taistele tai pakene). Voidaan sanoa, että laulaminen on luonnollinen ja tehokas tapa tasapainottaa hermostoa.

Tutkimuksissa havaittu biologinen synkronaatio kuorolaulajien sydämen sykkeen vaihteluissa johdattaa myös yhteislaulun yhteishenkeä synnyttävän kokemuksen äärelle. Vai mitä tuumivat yhteislaulun vaikutuksesta yhteishenkeen kaikki kenellä on kokemusta esimerkiksi urheilustadionin katsomon yhteislauluista, konserttien yhteisistä kertosäkeistä, massana lauletuista virsistä tai paraateista?

Laulujen kautta on omassa kokemusmaailmassani kohdattu ja erottu, iloittu ja surtu, leikitty ja rentouduttu. Aina kun liityn yhteislauluun, jossa laulamista ei arvioida suorituksena vaan sille antaudutaan yhteisenä ja yhdistävänä hetkenä – on se melkein millainen tilanne tai laulu tahansa – koen koko kehossani syvästi hyvän, hyväksytyn, kiitollisen, innostuneen, helpottuneen ja rentoutuneen olon. Haluan varjella tätä luonnollista tapaa luoda ja ylläpitää yhteyttä toisiin ja siinä sivussa auttaa elimistöä palautumaan erilaisesta kuormasta ja stressistä.

Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® Marjo Juutilainen
www.lupaolla.fi

Lähde: Frontiers in Neuroscience -lehden artikkeli (2013): Music structure determines heart rate variability of singers

Viimeisimmät:

Terve­tuloa terapeut­tiselle vastaan­otolle!

Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.