Mikä työssä uuvuttaa?

27.08.2020

Kun kohtaan ihmisen, joka kertoo minulle uupuneensa töissä, ajattelen ensimmäiseksi, että nyt näen edessäni terveen reaktion johonkin epäterveeseen ja pitkittyneeseen tilanteeseen. Tilanne voi olla työperäinen, mutta joskus se voi juontaa juurensa tai ainakin saada vahvistusta työmaailman ulkopuolelta, esimerkiksi parisuhteen haasteista.  

Jos tämä epäterve ja pitkittynyt tilanne on todella työperäinen, sen ja työuupumuksen voidaan sanoa kehittyvän työnantajan ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa, ja siksi siihen johtavia tekijöitä löytyy yleensä molemmista.

Työstä ja työnantajasta johtuvia tekijöitä voi olla liian suuri työnmäärä, epäselvyydet roolituksissa ja vastuissa, liian tiukat aikapaineet, myrkyllinen tai olematon vuorovaikutus, turvaton ilmapiiri, epäoikeudenmukaisuus, tiedon panttaaminen sekä vastavuoroisuuden ja kuuntelemisen puute. Työorganisaation voidaan sanoa olevan systeemi, monimutkainen vuorovaikutussuhteiden verkosto, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tällaisessa systeemissä yksi hammasratas pyörittää toista, joka puolestaan pyörittää kolmatta, jne. Kun yksi ratas alkaa pyörimään eri suuntaan, vaikuttaa se koko koneistoon.

Työntekijästä johtuvia tekijöitä voi puolestaan olla voimakas velvollisuudentunto, perfektionismi, armottomuus ja vaativuus itseä ja toisia kohtaan, rajattomuus (erityisesti kyvyttömyys sanoa ”ei”) sekä vaatimattomat tunnetaidot. Usein näille tekijöille löytyy selitys ihmisen menneisyydestä: onko jompikumpi vanhemmista ollut perfektionisti tai armoton, onko oma veli tai sisko opettanut omalla käytöksellään rajattomuutta, ja niin edelleen. Usein nämä tekijät tuntuvat toimivan lähes automaattisesti, ikään kuin tehtaalla ohjelmoiduilla asetuksilla. Tällöin henkilö ei tunnu itsekään tiedostavan niitä. 
 

Työhyvinvoinnin kehittämisessä työnantajalla ja työntekijällä on omat roolinsa
 

Tyypillisesti työuupumuksen takaa löytyy niin työstä kuin työntekijästäkin johtuvia tekijöitä. Toisin sanoen syyt työuupumukseen ovat usein moninaiset. Ideaalimaailmassa työhyvinvoinnista – tai sen puutteesta ja työuupumuksesta – ottaisivat vastuuta niin työnantaja kuin työntekijä. 

Työnantaja voisi ottaa vastuuta huolehtimalla työilmapiirin ja -olosuhteiden säännöllisestä arvioinnista ja jatkuvasta kehittämisestä sekä ennakoivista työhyvinvointia tukevista toimenpiteistä. Esimerkkinä voisi olla esimiesten ja työntekijöiden valmentaminen käsittelemään henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviä asioita. Tällaisia voisivat olla tietoisuus-, tunne- ja vuorovaikutustaitoja tukevat koulutukset ja valmennukset. Vastuullinen työnantaja panostaa myös mahdollisten konflikti- ja ristiriitatilanteiden asianmukaiseen hoitoon, mikä tarkoittaa varhaista puuttumista ja yleensä laajaa, turvallista ja oikeudenmukaista moniammatillista yhteistyötä.

Työntekijä voisi puolestaan ottaa vastuuta työhyvinvoinnin ja työuupumuksen hoidossa siten, että työntekijä itse opettelisi tunnistamaan omat rajansa ja opettelisi huolehtimaan niistä: työajan noudattaminen, riittävä lepo ja liikunta, terveelliset elämäntavat ja työn vastapainona vietetty vapaa-aika. Vastuullinen työntekijä ottaa myös työssään kohtaamansa epäkohdat esille ja puheeksi esimiestensä kanssa, ilmaisee tarpeitaan ja sitoutuu omalta osaltaan työskentelemään yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa epäkohtien poistamiseksi.   

Valitettavan harvoin kuitenkaan kohtaan ideaalimaailmaa. Tyypillisesti törmään työuupumusilmiöön, kun uupunut ihminen itse tulee luokseni väsyneenä. Tällöin joko työstä, työntekijästä tai molemmista johtuvat tekijät ovat yleensä päässeet vaikuttamaan jo liian pitkään, epänormaalista toiminnasta on tullut normaalia. Uupuneelle on kuitenkin tärkeää löytää ihminen, jolle tulla syvästi kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi uupumuksensa ja tilanteensa kanssa. On hienoa, jos tällainen ihminen löytyy lähipiiristä. Valitettavan usein uupunut ihminen jää kuitenkin ajatuksineen ja tunteineen yksin. Tällaisessa tilanteessa peiliä voi tarjota terapeutti tai työnohjaaja. Tämä peili voi ratkaisevasti validoida uupumuksen ja toipuminen voi alkaa.  

Ihminen tavattavissa -terapeutti Aku Hentilä, Helsinki

Yhteydenotot:  www.mindfaculty.fi tai
Väestöliiton terapiapalvelut: 
https://vaestoliitonterapiapalvelut.fi/terapiamuodot/ihminen-tavattavissa-terapia/

 

Youtube: 

Tervetuloa terapeuttiselle vastaanotolle!

Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.