Pelko on kuin kirkuvan punainen punkki,
joka piilottaa jalkansa
kun katson ja aion tutkia sitä:
pysähtyy,
pienenee ja
muuttuu avuttomaksikin.
Mutta kun annan sen vipeltää rauhassa,
kadotan sen äkkiä silmistäni
ja tunnen kutinaa joka paikassa –
ehkä mennyt lahkeesta sisään,
röyhkeästi ottanut paikkansa
ja alkanut imeä minusta ravintoa
pysyäkseen hengissä ja kasvaakseen.
Synnyttäen samalla minulle
epävarmuutta,
epätietoisuutta ja
inhoakin.
Kuin oma hyvinvointini olisi
arvaamattoman pahan käsissä,
enkä voisi sille mitään.
Niin hyvin se yrittää minua
lamaannuttaa,
järkyttää ja
nujertaakin.
Ähäkutti, annas olla kun katson sinua tarkemmin:
Oletkin rakkautta vailla oleva
surkea rääpäle,
joka viimeisillä voimillasikin
yrität estää elämää
ylläpitämällä oletuksia,
valtaa ja
valheitakin.
Annas kun otan sinut syliini.
Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Marjo Juutilainen, Hämeenlinna
Vastaanoton ajanvaraus puh. 050 3486778