Minulla oli viisi vuotta sitten kriisi. Yllättäen 40-vuotiaana. Halusin jotakin, mutta en tiennyt mitä. Kaikki oli hyvin, olihan minulla hyvä perhe-elämä ja kaunis koti, paljon ystäviä ja seesteinen maalaiselämä. Olihan minulla ollut takana paljon rankempiakin vaiheita, mutta en ymmärtänyt miksi nyt kun kaikki oli hyvin, voin jotenkin huonosti.
Olin irtisanoutunut lopulta rankan rakkaasta työpaikasta Töölön sairaalassa jäätyäni sieltä 8 vuotta aiemmin ensimmäiselle äitiyslomalle. Opiskellut sen jälkeen terveydenhoitajaksi samalla kun päivitin opistotason sairaanhoitajatutkintoni AMK:ksi. Suorittanut ensiavun ja terveystiedon kouluttaja -pätevyyden. Perustanut yrityksen. Saanut kaksi lasta lisää. Muuttanut maalle. Täyttänyt 40 ja juossut ensimmäisen maratonin. Mutta mitä minä olin? Kuka minä olin? Mitä minä vielä halusin? Koin että minusta ei ollut mihinkään, vaikka olisin tehnyt mitä ja kuinka paljon tahansa. En riittänyt, koska en riittänyt itselleni.
Mieheni kanssa keskustelimme jälleen yhtenä talvi-iltana saunassa. Kiitin häntä kun hän oli minulle kuin mentorina kuunnellessaan taas kärsivällisesti ja kannustaessaan minua kuuntelemaan sisintäni. Silloin minulla leimahti: olin hetkeä aiemmin ylimalkaan silmäillyt Ihminen tavattavissa kasvuohjelman mainosta facebookissa, mutta ohittanut sen mekaanisesti. Mentori! Siinä puhuttiin jotain sellaisesta, joksi nyt miestäni olin juuri nimittänyt.
Palasin lukemaan mainoksen ja romahdin. Hyvällä tavalla. Sillä siinä se oli täydellisesti sanoitettuna se mitä tarvitsin. Mieheni syttyi liekkeihin puolestani nähdessään miten minä paloin ja kannusti kirjoittamaan hakemuksen, jonka teinkin saman tien. Olin onnellinen jo siinä hetkessä, koska olin löytänyt jo mainoksen perusteella nimiä epämääräiselle ahdistukselleni.
Puoli vuotta myöhemmin alkoi kasvuohjelma, joka kohdallani on edennyt edelleen jatkokoulutukseen ja nyt sen viimeiseen vuoteen. Minusta on tulossa Ihminen tavattavissa -terapeutti ja koen olevani vihdoin perillä siitä mikä minusta tulee isona. Olen hurjan onnellinen.
Tämä koulutus, tai pikemminkin matka, on ollut enemmän kuin olisin voinut mitenkään osata itse itselleni toivoa. Paitsi että se on tuonut elämääni aivan mielettömän tärkeitä ja rakkaita ihmissuhteita, on se tehnyt minusta minut. Kivun ja kovan työn, mutta myös ilon ja hilpeyden kautta on löytynyt tie päästä sydämeen, suojamuureista aitoon itseen ja sitten kunnesta tähän ja nyt. Voisin kirjoittaa näistä vuosista vaikka kirjan, mutta en tee sitä tässä, älkää pelätkö.
Sanon vaan vielä sen, että mihin kukin rahaa elämässään laittaa, tässä se ainakin maksaa itsensä mittaamattomin koroin takaisin, tuleviin sukupolviin asti, uskon. Ja edelleen onnekseni minulla on tuo kaikki mitä alussa luettelin, vaan ei enää kriisiä, sillä olen saapunut kotiin – Kiitos rakkaalle perheelleni, ystävilleni ja koko Ihminen tavattavissa -lisäperheelle ❤️.
Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Marjo Juutilainen, Hämeenlinna
Ajanvarauksen puh. 050 3486778
