Aina ei ole helppoa nähdä tapoja, joilla itse estämme toisia pääsemästä lähellemme – vaikka kaipaammekin yhteyttä, merkitystä, tukea ja turvaa.
Oman tarvitsevuuden tavoittamattomuus ja hyväksymättömyys voi olla niistä yksi.
Kun suostumme yhteyteen oman tarvitsevuutemme kanssa, lähellemme vapautuu tilaa toisillekin tulla helpommin liki – ei vain auttamaan ja tukemaan, vaan myös vastavuoroisemmin, aidommin ja täydemmin jakamaa ja kokemaan ihmisyyttä sen moninaisissa ulottuvuuksissa.
Heikkoutemme resonoi toinen toisissamme, sillä se on meille kaikille yhteistä.
Ihmisinä olemme iästä riippumatta tarvitsevia myös suhteessa toisiimme – heikkouden myöntäminen takaakin kestävämpää vahvuutta kuin sen kieltäminen. Aikuisuus ilman oikeutta tarvita muita on hyvin vaativaa paitsi itsellemme, myös lapsillemme, keille esimerkkimme aikuisuudesta lähes siivilöitymättä välittyy.
Siksikin on niin tärkeää saada turvallisesti rakentaa ehkä kadonnutta suhdetta omaan tarvitsevuuteemme, koska se ei palvele vain meitä itseämme vaan myös lähimmäisiämme.
Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® Marjo Juutilainen
www.lupaolla.fi
