Olin jälleen maanantaista tiistaihin Helsingissä, nuo pari päivää kuukaudessa ovat naamioituneet suurimmalle osalle tuttaviani ja ystäviäni työkeikoiksi, kinkku- ja makkarakaupoiksi.
Tätä pari päivää/ kuukausi on jo jatkunut kolme vuotta, neljäs ja viimeinen pyörähti juuri käyntiin. Osa toki jo tietää, että kyseessä on ollut hieman toisenlaiset myynti- ja markkinointireissut kuin yleensä. Olen aloittanut 2019 vuoden alussa minulle merkittävimmän matkani Tommy Hellsten- instituutin kasvuryhmässä. Astuessani ensimmäisen kerran sisään Helsingissä instituutin ovista, pelotti aivan p£#!!!&sti. Miksi sitten menin, kuka pakotti, eihän kukaan täyspäinen lähde näihin hihhulijuttuihin? Ämmien touhuja! Onko se joku lahko? Ootko nyt ihan varma? Näihin kysymyksiin vastailin itselleni ja muille. Oli pakko olla varma, oli pakko antaa häpeän ja syyllisyyden savun leijua ylleni, hautautua siihen ja antaa sen kirvellä sielua, koska vuoren kokoinen ja vuosikymmeniä kasvanut vitutus ja viha (pelkohäpeäsyyllisyys) oli litistää minut taas kerran hengiltä ja sille oli pakko tehdä jotain ennen kuin olisi taas se hetki, että olisi paettava sitä, keinolla millä hyvänsä.
Voisin toki taas luikkia tieheni, niin kuin olen tottunut pahoissa paikoissa tekemään, hävitä vaan taivaanrantaan ja raahata pitkän köyden perässä painavaa syyllisyyttä mukanani, eipähän tarvitsi itse ongelmaa kohdata, ainakaan vielä. Nyt oli kuitenkin niin paljon pelissä, että en halunnut enää juosta karkuun. Oli parisuhde ja ihminen kenen kanssa halusin elää, oli pienet lapset, joiden elämässä halusin olla, en halunnut luovuttaa näiden asioiden kanssa vielä ja kaikki omat vajavaiset keinoni tilanteen pelastamiseksi olin jo kalunnut kuin koira, jonka luuhun ei ole jäänyt enää edes makua.
Syitä ilmoittautumiseeni oli siis kolme, minä, Essi ja lapset. En vielä silloin tajunnut, että tällä reissulla olen vain ja ainoastaan itseni takia, en kenenkään muun. Muut saavat kyllä aikanaan mitä syntymässä on.
Nyt tilanne on eskaloitunut niin, että tuon kasvuohjelman jälkeen aloitin tera(o)peuttiopinnot ja niihin opintoihin kuuluu neljännen vuoden terapeuttiharjoittelut. Tämän päivän Tero on valmis ja hyvin valmistautunut aloittamaan tuon harjoittelun helmikuun aikana, omana risaisena itsenään.
Otan pienen ja rajatun määrän asiakkaita seuraavan vuoden aikana vastaan, jos koet että joku sinun ystäväsi tai tuttavasi (ei minun) tarvitsee mahdollisuuden tutustua omaan sisimpäänsä turvallisesti, läsnä olevissa ja myötätuntoisissa keskusteluissa, niin vinkkaathan. Haluan kuulla ja nähdä ihmisen ihmisenä, olla tukena ja rinnalla kulkemassa elämän haasteissa, luokseni saa tulla juuri sellaisena kuin on. Kiitos
Ihminen tavattavissa ITT®- terapeuttiharjoittelija, Isä, Mies, elämän ihmettelijä Tero Sivula, Tampere
Yhteydenotot:
puh. +358 (0)40 5399 321
tai: teropiaan@gmail.com