Tutustu itseesi!

02.11.2020

Itsetuntemus, itsensä tunteminen ja itsetunto ovat sanoja, joita itse kukin on kohdannut tai kuullut. Historiassa filosofit ovat kautta aikain koittaneet ratkoa peruskysymystä ihmisyydestä näillä kolmella kysymyksellä: kuka minä olen, mitä minä haluan ja kuka ohjaa elämääni? Itsensä tunteminen saattaa olla ratkaisu moneen yksilön kannalta tärkeään kysymykseen. Ihminen, ihmisen persoona ja sen rakentuminen on hyvin kompleksinen kokonaisuus, eikä tiettävästi kahta samanlaista löydy tältä pallolta.

Kun lähtee purkamaan ”kuka minä olen” -kysymystä, joutuu alkuun aikamoiseen viidakkoon. Oman persoonan rakentuminen on kuin kasaisi 10.000 palan palapeliä. Persoonan rakentuminen on monimutkainen yhtälö, johon vaikuttaa ainakin genetiikka, kasvuympäristö ja siihen liittyvät ihmissuhteet sekä paikkakunta, maa, ilmasto ja muut olosuhteet. Oma lukunsa on vielä aivot, aivotutkimuksen mukaan on lähes sattumaa, millaisen prosessorin itse kukin tässä jaossa saa.

Sana itsetuntemus jo johdattelee asian ytimeen, eli kuinka tunnen itse itseni. Tunteet ovat kiinni omissa kokemuksissamme. Olemme koko ajan vastavuoroisessa suhteessa erilaisiin kokemuksiin päivien aikana. Se kuinka yksittäiset kokemukset vaikuttavat meihin ja millaisia tunnekokemuksia ne aiheuttavat ovat osa itsetuntemusta. Tunteiden säätely, käsittely ja tiedostaminen ovat varmasti keskeisiä tekijöitä itsetunnon kehittämisessä. Usein puhutaan hyvästä tai huonosta itsetunnosta. Yksi selvä merkki hyvän itsetunnon omaavan ihmisen tunnistamisessa on se, että sellaisen henkilön läheisyydessä on helppoa ja mukavaa olla ja elää.

Tunnista ja tiedosta omat arvosi

Itsetunnon yksi ehkä tärkeimmistä osa-alueista on omien arvojen tiedostamien ja tunnistaminen. Arvojen tulisi vahvasti ohjata yksilön elämää. Omien arvojen tunnistamisessa tunteet ovat se tulkki, joka kertoo meille niiden tärkeydestä itselle. Perustunteista viha, pelko, syyllisyys ja häpeä ovat niitä sanansaattajia, jotka auttavat meitä tunnistamaan näitä itselle tärkeitä ja arvokkaita asioita. Arvoja voi olla kahdenlaisia. Omat sisäiset arvot sekä itsen ulkopuolelta tulevat tai annetut arvot. Tunteista viha lienee voimakkain tunne. Se usein mielletään negatiivisena tunteena. Vihan merkitys arvojen tunnistamisessa ja puolustamisessa on todella tärkeä. Usein asiat, jotka herättävät meissä ärtymystä, kiukkua tai turhautumista, voivat johtua siitä, että joku loukkaa tai rikkoo jotain minulle tärkeää ja arvokasta asiaa. Vihan yksi tärkeimmistä tehtävistä on siis puolustaa meidän omia arvojamme. Ei-sanan käyttö on yksi selkeimmistä vihapohjaisista ilmaisuista, jota voi käyttää myös rakentavasti. ”Ei kiitos, en halua” tai ”ei kiitos, en ehdi” jne.

Itsetunnon rakentumisessa ja kehittymisessä vähintäänkin yhtä tärkeä asia on omien tarpeiden tunnistaminen. Tunteet ovat tämänkin asian ytimessä ja viestin tuojana. Arvot ja tarpeet ovat läheistä sukua keskenään. Omien tarpeiden sivuuttaminen tai hylkääminen aiheuttaa meissä vastaavia tuntemuksia kuin ristiriidat omien arvojen kanssa. Me joudumme jatkuvasti kamppailemaan omien ja muiden tarpeiden tyydyttämisen viidakossa. Ihmisyyden yksi tärkeä ominaisuus on palvella ja auttaa muita, lähes kaikki työn tekeminen liittyy jollain tavalla auttamiseen tai muiden palvelemiseen. Uni ja lepo ovat tarpeita, joita ihmiset helposti laiminlyövät kuka milläkin perusteella. Omien tarpeiden laiminlyönti saattaa johtaa jollain aikavälillä esimerkiksi uupumiseen.
 

Tasapaino on ratkaisu moneen ongelmaan

Ihmisen hyvinvointiin liittyen aika monen asian ratkaisu löytyy tasapainosta. Ihminen, joka on tasapainossa itsensä ja ympäröivän elämän suhteen, käyttäytyy usein levollisesti ja rauhallisesti. Ei niinkään voimakkaasti reagoiden erilaisiin ärsykkeisiin. Erilaisten ärsykkeiden tiedostaminen on itsetuntemusta parhaimmillaan, silloin reagoimme tietoisuudesta käsin ja näin ollen pystymme vaikuttamaan omaan käyttäytymiseen. Hyvän itsetuntemuksen omaava ihminen kykenee puolustamaan omia arvojaan ja tarpeitaan ja mikä kaikkein tärkeintä, hän elää niitä arjessa myös todeksi.

Palautuminen on tällä hetkellä yksi suurimmista aikamme haasteista. Ärsykkeitä ja vaatimuksia tulee yksilöille koko ajan lisää. Tehokkuus, aikarajat ja jatkuva kiire nakertavat meidän voimavarojamme, niin arjessa kuin vapaa-aikanakin. Me kuormitumme ainakin psyykkisesti, emotionaalisesti, kognitiivisesti ja fyysisesti. Paras keino parempaan palautumiseen löytyy kehittämällä itsetuntemustaan. Ihmiset, jotka ovat tietoisia omista arvoistaan ja tarpeistaan, sekä kykenevät elämään niitä kuunnellen ja toimien, elävät yleensä varsin tasapainoista elämää. Vaatii äärimmäistä rohkeutta puolustaa ja kunnioittaa omia yksityisiä rajojaan. Rajojen asettamien itsen ja muun elämän välille on varma ratkaisu vaalia omaa hyvinvointia ja tasapainosta elämää.

Tiedosta on vielä matkaa osaamiseen

Usein käytän yksinkertaista rautalankaesimerkkiä meidän ihmisten kyvyttömyydestä elää todeksi varsin yksinkertaisia arvoja ja tarpeita, edes oman hyvinvointinsa kannalta. Kokemusteni perusteella hyvin pieni määrä aikuisisia ihmisiä kykenee noudattamaan edes kolmea tärkeintä asiaa suhteessa omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Kysyttäessä kuulijoilta pitävätkö he omaa terveyttään arvokkaana ja tärkeänä asiana on vastaus yleensä 100% kyllä. Tämän jälkeen kysyessäni ihmisten tietoa ja ymmärrystä unen, ravinnon ja terveysliikunnan määristä kaikilla on yleensä tarvittava tieto! Kysyessäni kuinka hyvin tämä olemassa oleva ymmärrys tai tieto asioista toteutuu arjessa, aika vähän on käsiä ylhäällä tämän kysymyksen jälkeen. Kuitenkin kaikille lähtökohtaisesti oma terveys arvona on tärkeä. Olemme hyvin ristiriitaisia otuksia elämään todeksi omia arvojamme ja tarpeitamme.
Itsetuntemisen kannalta on tärkeää saada rehellistä palautetta ja peilaamista eri elämän alueiden kohdalla. Verkossa ja kirjoissa on paljon tietoa sekä erilaisia testejä itsetuntemuksen tukemiseen ja lisäämiseen. Kokemukseni mukaan pelkkä tieto ei vielä ole ratkaisu. Jos tieto olisi yhtä kuin osaaminen, ei meillä juuri olisi mitään ongelmia. Tiedon jalostaminen osaamiseksi vaatii usein työtä ja ne, jotka ovat valmiita tekemään työtä oman itsen kehittämiseksi, usein löytävät myös reitin. Ensin on tosin myönnetävä itselleen oma osaamattomyys tai kyvyttömyys, tämä taas vaatii äärimmäsitä nöyryyttä ja haavoittuvuuden hyväksymistä.

Osaamiseen tarvitaan tukea - miten tunnistan tarpeen terapiaan tai työnohjaukseen

Osa meistä aikuisista työssäkäyvistä ihmisistä ei tunnista tarvetta rikkoa sitä kuplaa, jossa elää. Tiedon merkitystä korostetaan paljon osaamisen taustalla. Terapialla, työnohjauksella tai jollain muulla nimikkeellä millä ihmisiä kohdataan vasta vuoroisella dialogilla, jossa ihminen tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään. Tieto tai uusi ajattelu jalostuu hyvässä ja luottamuksellisessa ilmapiirissä muutokseksi, jota ei muutoin olisi syntynyt.

Nyt pinnalla oleva Vastaamon tapaus tuottaa myös hyvää, vaikka tapaus on iljettävyydessään ihan omaa luokkaansa. Aika moni on nyt tunnustanut käyttäneensä terapeuttia selkeyttääkseen omassa elämässä olevia ristiriitoja tai ongelmia. Ehkä terapiaan lähdön kynnys madaltuu, kun siitä aletaan puhua avoimesti. Tähän astinen käsitys on joidenkin mielestä ollut, että ihminen, joka käy terapiassa on mielisairas tai muuton viallinen.

Ihminen tavattavissa -terapeutti Pertti Ratilainen, Tampere
Suomen Työyhteisöterapeutit Oy

 

Youtube: 

Tervetuloa terapeuttiselle vastaanotolle!

Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.