Nyt on taas se aika vuodesta, kun kuulee monen aloittaneen uuden vuoden jollain lupauksella, joka liittyy oman hyvinvoinnin edistämiseen. Itse kuulen eniten lupauksia liittyen alkoholin, tupakan tai sokerin käytön rajoittamiseen tai liikunnan lisäämiseen.
Kaikki edellä mainitut ”oman hyvinvoinnin kampanjat” voidaan sanoa liittyvän ihmisen fyysiseen olemukseen. Iskulauseena voisi olla: kohtelen ruumistani paremmin. Ja kun ihminen kohtelee ruumistansa paremmin, niin useimmiten se heijastuu myös psyykeen: ihminen kokee voivansa myös psyykkisesti paremmin.
Ihminen onkin tutkitusti ja tunnetusti holistinen kokonaisuus eli ihmisellä on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja jopa henkinen/hengellinen olemus ja ulottuvuus. Ja näillä ulottuvuuksilla on keskenään monisäikeinen- ja mutkainen riippuvuussuhdeverkosto.
Itse olen suurimman osan elämästäni ajatellut ja elänyt varsin ”fyysiskeskeisesti”. Jos olen havainnut jotain häiriöitä fysiikassani (uni, ruokavalio, fyysinen kunto, pääkipu, jne.), niin olen pyrkinyt korjaamaan sen myös ”fyysisesti” (liikunta, ruoka, lääkkeet).
Yhtä tuttua minulle on ollut psyykkisen ”häiriön/ongelman” ohittaminen, kieltäminen tai sitten ”fyysinen lääkitseminen”. Olen ohittanut hautajaisia (menetys ja sitä seurannut suru on ollut liian vaikea kohdattava), kieltänyt tuntemasta stressiä/vihaa/jne eri tilanteissa ja lieventänyt ahdistusta/pelkoa/jne alkoholilla tai liikunnalla. Sanottakoon selvennykseksi, että olen käyttänyt alkoholia muulloinkin – milloin on mikäkin syy löytynyt myös juhlimiseen alkoholin kanssa.
Sanoisin, että yksi isoimmista oivalluksistani viime vuosikymmenellä oli psyykkisestä hyvinvoinnistani huolehtimisen merkitys. Se on auttanut minua monin verroin voimaan paremmin – nimenomaan kokonaisvaltaisemmin. Ja se ei ole ollut fyysisestä ulottuvuudesta pois. Haluan pitää itsestäni edelleen myös fyysisesti parempaa huolta: syödä terveellisemmin, juoda alkoholia vähemmän ja liikkua enemmän.
Fyysisyyden rinnalle on yksinkertaisesti tullut myös psyykkisestä ulottuvuudestani huolehtiminen. Miten sitten olen pitänyt huolta itsestäni ja miten pidän jatkossa psyykkisellä puolella? Olen tehnyt yksilötyöskentelyä (valmennus, mentorointi, terapia) ja ryhmätyöskentelyä (itsetuntemusryhmät, Ihminen tavattavissa opiskelu, psykodraamaryhmät, jne.). Joskus kuvailen tätä niin, että turvaudun myös psyykkisen puolen personal traineriin.
Kaikkina näinä vuosina, kun olen panostanut psyykkiseen hyvinvointiini, olen oppinut, kuinka puhuminen, jakaminen ja omien ajatusteni ja tunteideni jäsentäminen turvallisessa ja ammattimaisessa vuorovaikutussuhteessa on kuin taianomaisesti ja pala palalta lisännyt henkistä hyvinvointiani. Voin myös todella allekirjoittaa terapiamaailman ”jako- ja kertolaskulait”: kun jaan jotain minua kuormittavaa asiaa (suru, viha, syyllisyys, häpeä, jne.) jollekin toiselle, niin kuorma tuntuu puolittuvan. Toisaalta jos iloitsen jostain asiasta toisen kanssa, se ilo tuntuu tuplaantuvan.
Nykyisessä ammatissani käyn työnohjauksessa säännöllisesti eli valmentajana ja terapeuttina huolehdin siitä, että käyn itsekin huollattamassa ”psyykkistä instrumenttiani” työnohjaajalla. Pyrin muutenkin pitämään itsestäni huolta kokonaisvaltaisemmin osaavien ammattilaisten avustuksella. Psyykkisen puolen lisäksi olen elämäni aikana huoltanut fyysistä puoltani hierojalla, osteopaatilla, jäsenkorjaajalla ja totta kai lääkäreillä.
Olen iloinnut, kun olen huomannut ihmisten avautuvan yhä enemmän psyykkisen puolen huoltamisen merkityksellisyydelle. Tämä alkaa pikkuhiljaa näkyä myös ”kovemmissakin piireissä”, kuten huippu-urheilussa ja yritysmaailmassa. Psykologi/henkinen valmentaja/terapeutti/jne alkaa olla jo monelle ammattilaisurheilijalle se tärkein sparraaja ja menestyksen tae.
En tehnyt tänä uutena vuotena mitään lupauksia. Ajattelin yksinkertaisesti vain jatkaa hyväksi havaitsemallani linjalla ja pitää itsestäni mahdollisimman hyvää huolta niin fyysisesti kuin psyykkisestistikin. Olen tähän mennessä oppinut, että onnistun tässä tavoitteessa paremmin, kun turvaudun myös toisiin (personal trainer, joku treenikaveri seurana, työnohjaus, ryhmätyönohjaus, jne.), enkä yritä ainoastaan yksin.
Hyvää uutta vuotta kaikille!
Ihminen tavattavissa -terapeutti Aku Hentilä, Helsinki
Ajanvaraukset puh. 050 5844099
