Viha vai aggressio?

Viha samaistetaan usein aggressioon. Ne eivät kuitenkaan tarkoita eivätkä ne ole samoja asioita, joten niiden samaistaminen toisiinsa aiheuttaa haitallista väärinymmärrystä.

Vihasta puhutaan lähes jokapuolella tuhovoimaisena tunteena.

Se ei ole sitä.

Miksi ja milloin ihmisessä alkaa nousta vihaa? Tarkastellaan miksi ja milloin lapsessa alkaa syntyä vihaa? Esimerkiksi siksi ja silloin kun tapahtuu epäoikeudenmukaisuutta, silloin kun rajat ylitetään kysymättä. Silloin kun kukaan ei kuuntele, silloin kun joku valehtelee.

Jos vihaa ei nousisi lainkaan, ihminen olisi muunmuassa ylitallottavissa ja rajattomasti hyväksikäytettävissä.

Vihaa tarvitaan ihmisen integriteetin muotoutumiseen.

Viha on rakkauden suojelija. Se suojelee vääryydeltä ja epäoikeudenmukaisuudelta. Viha suojelee ihmisen rajoja, autenttisuutta ja herkkyyttä.

Kun vihasta on puhuttu vuosikymmeniä samaistaen se aggressioon, on siitä tehty pelottava ja hävettävä tunne.

Jos vihan tunteminen on lapsena kielletty, niin se on luonut uskomuksen siitä että vihassa on oltava jotain totaalisen väärää eikä sitä saa tuntea.

Jos rajoja piirtävään vihaan, rakkauden suojelijaan, ei ole kosketusta, ei ole kosketusta omaan väkevyyteen, omaan voimaan, itseen, täysimääräiseen omaan arvoon. Jos vihaan ei ole kosketusta, niin on kosketus vihan antitunteisiin, aggressioon tai ylikiltteyteen. Joilloin on joko rajaton aggressiivisuudessa tai rajaton ylikiltteydessä.

Kun ihminen on kosketuksissa tietoisesti omaan vihaansa, omaan voimaansa, se näkyy väkevänä ja syvänä rauhallisuutena. Tietoinen viha on selkeää sanatonta oman arvon ilmentämistä.

Tietoinen viha, rajojen piirtäminen on siis väkevää voimaa. Voima on tietoisuutta siitä, että omalla elämällä on arvo ja arvo itsestä on täysimittainen.

Tietoisuus todellisesta, ihmiskyvyin mittaamattomasta arvosta, nostaa arvon todelliseen mittaansa jolloin oma voima, eli viha on jatkuvasti olemassa. Tietoisuuden kautta. Rauhallisesti.

Tommy Hellsten -instituutin opiskelija Soili Sipilä

Terve­tuloa terapeut­tiselle vastaan­otolle!

Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.