Moni tyytyy elämään elämäänsä, koska kokee, ettei voi siihen itse vaikuttaa. Tehdään työtä, joka sotii vasten omia arvoja. Eletään parisuhteessa, joka ei tyydytä…
Ollaan mukana monessa pelkästä velvollisuudentunnosta. Lopulta tuntuu siltä, että vaan tehdään asioita koska on pakko. On pakko saada toimeentulo, on pakko olla kumppani, on pakko tehdä hyvää toisille ihmisille.
Entä minä itse? Hylkään itseni ja omat tarpeeni koska kaikki muu menee sen edelle. Koska on se aika, jolloin valitsen ensin itseni ja omat tarpeeni? Koska alan rakastaa itseäni, jotta voin myös aidosti rakastaa muita?
Meille kaikille on annettu vapaa tahto, jota kukaan ei voi meiltä ottaa pois, ellemme anna sitä. Vapaa tahto valita mitä ikinä haluamme, niin hyvässä kuin pahassa. Se ei tarkoita vastuuttomuutta tai välinpitämättömyyttä vaan vapaa tahto tuo myös mukanaan vastuun niistä valinnoista, joita vapaasta tahdosta teemme.
Jos valitsen tehdä asioita, joista en pidä, otan samalla vastuun siitä, että jossain vaiheessa alan voida huonosti. Monesti vapaan tahdon valinnassamme unohtuu tuo vastuu valinnan seurauksista.
Jos valitsen olla ensin itseni puolella, otan vastuun siitä, että valinta ei ehkä miellytä toisia ihmisiä. Mutta kuka minun puolellani sitten olisi, jos en olisi siellä itse ensin?
Jos meille olisi annettu vain kyky toimia rakkaudesta käsin, se ei olisi vapaan tahdon mukaista, koska siitä puuttuisi vapaus valita toisin. Sitä tarkoittaa vapaa tahto.
Kyllä, sinä voit elämässäsi aina valita.
Tommy Hellsten -instituutin terapiakoulutusopiskelija Mia Metsäranta
