Sue Johnson kertoo kirjassaan ”Kunpa sinut tuntisin paremmin” tutkimuksista, jotka puoltavat käsitystä, että läheiset suhteet ja ennen kaikkea niiden laatu vaikuttavat fyysiseen terveyteemme. Sosiologi James House väittää, että emotionaalinen eristäytyneisyys on suurempi terveysriski kuin tupakanpoltto tai korkea verenpaine. Toisen tutkimuksen mukaan juuri vihamielinen ja ristiriitainen parisuhde lisää korkeaa verenpainetta ja altistaa sydänsairauksille. ”Rakkaussuhteemme laadulla on paljon merkitystä myös henkiselle ja emotionaaliselle terveydellemme”, Sue Johnson jatkaa.
Tutkijoiden mukaan esimerkiksi pahoinvointi avioliitossa nostaa masennuksen riskin kymmenkertaiseksi. Myös hellän kosketuksen vaikutusta hyvinvointiin on tutkittu ja sen on todettu tekevän monella tavalla hyvää. Teologian tohtori Raili Gothóni kirjassaan Kosketuksia – Arjessa, hoidossa ja pyhässä:
”Kosketukseen liittyy lohdutusta, tyynnyttämistä, turvallisuutta, yhdessä olemista, kannattelua ja hellyyttä. Kosketus lisää nestekiertoa ja verenkiertoa, rentouttaa lihasjännityksiä, stabiloi hermosysteemiä, vahvistaa immuniteettia ja vastustuskykyä, parantaa ruokahalua ja aivojen kehittymistä. Koskettamisella on psykologisten ja fysiologisten vaikutusten lisäksi myös kognitiivisia vaikutuksia. Se voi helpottaa ja tukea oppimista. Kosketus aktivoi luottamusta, ystävällisyyttä ja uteliaisuutta vähentäen pelkoa ja aggressioita.”
Tutkimuksissa on todettu, että oksitosiinihormonin eritys voimistuu kosketuksen vaikutuksesta. Oksitosiini rauhoittaa, rentouttaa, verenpaine laskee, syke tasoittuu, kivunsietokyky paranee, pelokkuus vähenee, ruoansulatus ja keuhkojen toiminta paranevat. Muutokset koetaan mielihyvän tunteena. Se vahvistaa elimistöä sekä fyysisesti että emotionaalisesti. Näitä löytöjä on vaikea kiistää. Jos mietin itseäni on selvää, että vihamielisyys, henkinen ja fyysinen etäisyys minulle tärkeisiin ihmisiin ei millään tavoin lisää hyvinvointiani. Kosketus, lempeä katse ja vahva yhteenkuuluvuuden tunne tuntuvat puolestaan erittäin hyvältä. Pinnalliset ihmissuhteet, joissa kohtaamattomuus ja rehellinen puhe puuttuvat, ahdistavat ja vievät energiaa.
Aito, läheinen ja lämmin ihmissuhde luo turvaa, tekee olon rauhalliseksi, varmaksi ja veikeällä tavalla vapaaksi. Läheisyys ja yhteys toiseen ihmiseen ei tule toisen antama. Emmekä toisaalta saavuta sitä yksinkään. Se tapahtuu tai on tapahtumatta kahden ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa; hetkessä, joka yhdessä luodaan ja jossa kohdataan tai ollaan kohtaamatta. Yhteydettömyydessä kasvaneelle voi olla vaikea hahmottaa, että mikä puuttuu, vaikka outo tyhjyys ja kaipaus on koko ajan läsnä. Sitä vierasta ja tuntematonta kaipauksen kumeaa ääntä hiljennämme ulkoisella ”paukkeella”, kuka milläkin keinoin.
Se, että tarvitsemme toista ihmistä, on meille itsenäisiksi ja yksin pärjääviksi opetetuille vaikeaa. Näin on asia ainakin itseni kohdalla. Jos kiellän läheisyyden, rakkauden ja yhteyden, nousee se pikemminkin torjutuksi ja hylätyksi tulemisen pelosta kuin todellisista tarpeistani. Näiden pelkojen yli meneminen alkaa joka aamu alusta. Välillä on vaikea hyväksyä, että oma hyvinvointini mahdollistuu vain oman toimintani kautta. Se ei ole toisten taskussa. Jos en voi hyvin, tarpeeni eivät tyydyty ja tunnen oloni vaikkapa yksinäiseksi, on tutkittava omaa toimintaa.
Onko se sellaista, joka vahvistaa yhteyttä? Odotanko ihmettä vai luonko sitä? Annanko henkivakuutukseni raueta vai uusinko sen jälleen tänään menemällä lähelle, näyttämällä rakkauteni ja sen kuinka paljon välitän? Vuorovaikutuksen molemmissa päissä on tarvitseva ihminen. Ja siinä heidän välissään yhdessä luotu todellisuus. Minkälaista todellisuutta sinä omalta osaltasi luot tai haluaisit tulevaisuudessa luoda?
Lähteenä: Kunpa sinut tuntisin paremmin (Sue Johnson), sekä reijotelaranta.fi sivuilta bongattu lainaus kirjasta: Kosketuksia – Arjessa, hoidossa ja pyhässä” (Raili Gothóni)
Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® Ruusa Hentilä
