Tuntuu uskomattomalta, että reilun neljän vuoden pituinen matka on nyt taivallettu.
Ensimmäiset 2 vuotta oli kasvuohjelma ja toiset 2 vuotta terapiakoulutus harjoitteluineen. Koulutuksen päätteeksi piti – tai oikeastaan sai – tehdä lopputyön, jonka olin päättänt tehdä kesän aikana. Lopputyö nimeltään Rakkauskirje itselleni tuli viimeistä korjausta myöten valmiiksi elokuun viimeisenä päivänä.
Aluksi kasvuohjelmassa mietin, miksi muille tapahtuu koko ajan niitä muutoksia, joita ovat elämäänsä kaivanneet, kunnes tajusin, että ne muutokset, joita elämäänsä kaipaa, eivät tule itseni ulkopuolelta, vaan ne lähtevät minusta, minun tekojeni kautta. Tämän oivalluksen kautta minunkin elämäni alkoi muuttua. Erosin, muutin takaisin Oulunkylään, muutin suhtautumistani mm. työhön, ihmissuhteisiin, äitiyteen, harrastuksiin. Aloin ottaa aiempaa enemmän riskejä niissä asioissa, joissa tunsin, että tie on oikea.
Muutoksen pyörteessä oleminen ei ole kivaa. On jatkuvaa epävarmuutta ja pelkoa, unettomia öitä, stressiä, vihaa ja pettymyksiä. Sitä kaikkea minä koin. Mutta sitten tajusin, että elämään ja sen ihmeisiin täytyy luottaa. Kun luottaa siihen, että juuri oikeat ihmiset tulevat kohdalle, asiat tapahtuvat lopulta oikeaan aikaan ja vastoinkäymiset ohjaavat kohti oikeita ovia, niin elämä ei ole enää pelkkää suorittamista, vaan eloa ja oloa sen kaikissa väreissä.
Matkani aikana oma epätäydellisyyteni on tullut entistä selvemmäksi. Ja samaan aikaan olen oivaltanut, että juuri epätäydellisyys ja haavoittuvuus ovat niitä asioita, joiden kautta voin aidosti liittyä muihin, olla rakastettu ja rakastaa. Ja rakkautta olen myös elämääni löytänyt. Siitä myöhemmin lisää.
Olen todella kiitollinen tästä matkasta Ihminen tavattavissa -yhteisölle, rakkaille opiskelukavereilleni ja opettajilleni. Ja myös Tommy Hellstenille, joka on luonut ne puitteet, joissa ihminen voi turvallisessa ympäristössä opetella elämistä itsensä kanssa ja löytää elämälleen suunnan.
– Mari Blomqvist, KM, valmennusyrittäjä, sertifioitu Results Coach
