Taakankantajan rooli syntyy, kun matkansa alku taipaleella oleva pieni ihminen ajautuu olosuhteisiin, joissa hän joutuu ottamaan tavalla tai toisella liian suurta vastuuta liian varhain.
Se voi merkitä sitä, että lapsi joutuu vastaamaan itsestään ja omista tarpeistaan liian varhain. Se voi merkitä sitä, että lapsi saa sisaruksensa vastuulleen liian varhain. Se voi merkitä sitä, että lapsi alkaa tavalla tai toisella kantaa omia vanhempiaan. Perheessä saattaa olla olla tilausta varhaiskypsälle lapselle, jolle toimimattomassa parisuhteessa elävä vanhempi voi alkaa uskoutua. Se voi merkitä sitä, että lapsi kokee etteivät vanhemmat kestä hänen tunteitaan, joten hänen on opeteltava selviämään niiden kanssa yksin.
Lapsi ei tietoisesti valitse tätä roolia, vaan se on ennenkin luova tapa yrittää selviytyä ympäristössä, jossa hänellä ei ole syystä tai toisesta tilaa olla lapsi. Hän saattaa kokea tulevansa hyväksytyksi vanhempiensa puolelta vain omaksuessaan tämän roolin. Hän voi myös kokea, että jollei hän pidä huolta vanhemmastaan, hän saattaisi jopa menettää tämän. Roolit voivat kääntyä pahimmassa tapauksessa lähes kokonaan ylösalaisin. Lapsi alkaa kannatella vanhempaansa, sen sijaan että hän saisi tukeutuisi tähän.
Liian varhain otettu vastuu tuntuu lapsesta ylivoimaiselta, ja sitähän se tietysti onkin. Vaihtoehtojen puutteessa hän kuitenkin hyppää tähän rooliin, ja on samalla pakotettu painamaan alas ne pelon ja riittämättömyyden tunteet, joita tilanne hänessä herättää. Hänestä alkaa kasvaa taakankantaja. Vähitellen tästä roolista alkaa muodostua hänelle vahva identiteetti. Hän tunnistaa herkästi tilanteet joissa ilmenee eräänlaisia ”vastuutyhjiöitä” ja ottaa ne itse kantaakseen.
Tätä samaa mallia taakankantaja toteuttaa myös aikuisuudessa. Hän saattaa kokea olonsa hyvin epämukavaksi, mikäli kaikki narut eivät ole tukevasti hänen omissa käsissään. Hän kokee suurta tarvetta kontrolloida kaikkea sitä mitä hänen ympärillään tapahtuu. Asioista irti päästäminen ja toisiin ihmisiin luottaminen on hänelle kauhistus.
Taakankantaja ei tiedosta omia tunteitaan. Hän voi olla autuaan tietämätön siitä millaisia pelon ja riittämättömyden ja raskauden tunteita vastuut ja muita varten oleminen hänessä herättävät. Hän kokee ennenkin, että näin on vain pakko toimia, ei ole olemassa vaihtoehtoja. Vastuun jakaminen ja omien tarpeiden kuuntelu herättää hänessä usein voimakkaita syyllisyyden tunteita. Omat tarpeet ja tunteet ovatkin ainoita asioita, joista taakantaja ei ota vastuuta. Hän haalii ja ottaa vastuulleen monia asioita, jotka eivät hänelle kuuluisi. Hän ei hahmota rajoja itsensä ja muiden välillä, joten muidenkin vastuut näyttävät kuuluvan hänelle itselleen.
Tämän kaiken hän tekee kantaen sisällään syvää riittämättömyyden kokemusta. Riittämättömyyden kokemuksella on juurensa niissä lapsuuden tilanteissa, joissa hän joutui itselleen ylivoimaisten vastuiden eteen. Näitä syviä tunteita hän ei ole kuitenkaan koskaan täysimääräisesti kokenut. Vastuunkantotilanteet aikuisuudessa herättävät nämä lapsuuden riittämättömyyden kokemukset hänen alitajunnassaan. Uudet vastuut töissä, parisuhde, vanhemmuus, ystävien ongelmat ja pienemmätkin asiat saattavat herättää alitajunnassa sen sisäisen lapsen, joka kokee olevansa ylivoimaisten haasteiden edessä. Alitajunnassa ei ole aika käsitettä, joten sisäinen lapsii kokee kaiken tapahtuvan juuri nyt. Näin hän itseasiassa toistaa aikuisuudessa lapsuuden kokemustaan ylisuurista vastuista, ja reagoi siihen tiedostamattaan aina samalla tavalla.
Tukea ja huolenpitoa tarvitsevan lapsiosansa taakankantaja on työntänyt omaan varjoonsa, joten hän ei ole siitä tietoinen. Tämä puoli on jäänyt vaille peilausta lapsuudessa, minkä vuoksi hän ei tunnista sitä omakseen. Siellä sijaitsevat pelko, turvattomuus, riittämättömyys ja muut tunteet, joita vastuunkanto hänessä herättää. Koska tämä puoli on tiedostamaton, on sen ilmennettävä itseään jotakin toista kautta. Taakankantaja alkaa esimerkiksi uupua, sairastella usein tai oirehtia fyysisesti esimerkiksi selkäkivulla. Taakankantajalle nämä oireet ovat ensin suuri kauhistus, sillä ne alkavat tehdä vastuunkantamisesta hänelle lähes mahdotonta. Ja kun hän ei enää pysty suoriutumaan vastuista kuten ennen, uhkaa häpeän peitossa oleva tarvitseva lapsiosa paljastua. Kaikki se minkä vuoksi hän on suorittanut ja kantanut vastuita vuosikaudet uhkaa nyt nousta alitajunnasta tietoisuuteen. Oireet ovatkin varjossa olevan lapsiosan hätähuuto: nähkää minut, kuulkaa minut!
Hiljalleen taakankantaja alkaa saapua tienhaaraan. Hänen selviystymisstrategiansa tuottaa hänelle suurta kärsimystä muodossa tai toisessa. Kärsimyksessä piilee kaksi vaihtoehtoa: katkeroituminen tai itsensä kohtaaminen. Kun taakankantaja valitsee itsensä kohtaamisen, käynnistyy sisäinen matka kohti kaikkea sitä, mitä hän on itseltään piilottanut taakankantajan roolin alle. Hän alkaa tunnistaa itsessään olevaa haavoittunutta ja tarvitsevaa lapsiosaa. Hän saa kohdattavakseen ne tunteet, jotka ovat olleet tukahdutettuina taakankantajan strategian alla. Hän alkaa kuunnella näitä tunteita, ja pitämään niitä arvokkaina eikä häpeällisenä. Hän oppii asettamaan rajajoja, ja näkemään mihin hän päättyy ja mistä toisten vastuut alkavat.
Toipuminen ei ole sekään ihan yksinkertaista. Taakankantajan herkkänä kohtana voi säilyä pitkään (joskin lievempänä) ne tilanteet, joissa hänen tulee ottaa kantaakseen uusia vastuita. Nämä tilanteet herättävät helposti vanhoja riittämättömyyden kokemuksia ja toipuva taakankantaja saakin olla tarkkana, ettei hän huomaamattaan tipahda uudestaan vanhoihin opittuihin rooleihinsa. Kerran niihin heränneenä, hän ei enää kuitenkaan voi jatkaa samaa rataa pitkään kuten ennen. Oireet palaavat nopeasti muistuttamaan siitä mistä on kysymys. Oireet ovatkin taakantajalle kuin pitkämielinen opettaja, joka palaa aina muistuttamaan häntä itsensä kuuntelun tärkeydestä. Tiedostamisen ja itsen kuuntelun kautta haava alkaa vähä vähältä umpeutua, ja muutokset ja oikean kokoiset vastuut eivät enää herätä samanlaista piilotettua riittämättömyyden kokemusta kuten ennen.
Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® Veli-Matti Anttila, Turku
www.sisainenmatka.fi
