Abraham Lincoln on sanonut seuraavaa: Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa.
Me ihmiset haluamme lähtökohtaisesti uskoa hyvään, mistä syystä voi olla vaikea uskoa jonkun tekevän itselle, toiselle tai toisille sellaista mitä meille itsellemme ei tulisi mieleenkään tehdä. Haluamme mieluummin sulkea silmämme pahalta. Uskallus nähdä omaa varjoaan antaa meille mahdollisuuden nähdä myös muiden varjon. On olemassa ihmisiä, jotka pystyvät julmiin tekoihin ilman omantunnon tuskia ja empatiaa toista ihmistä kohtaan. He käyttävät toisia ihmisiä myös häikäilemättömästi hyväkseen ja ovat häpeämättömiä. Tällaiset ihmiset myös hamuavat valtaa ja he nauttivat päästessään hallitsemaan ihmisiä. Tästä syystä he pyrkivät yritysten, yhteisöjen, ryhmien ja kansakuntien johtohahmoiksi. Heillä on loistavat manipulointi taidot ja he saattavat alkuun olla taitavia peittämään omaa pimeää puoltaan.
Toisinaan heidän toimintansa verhoutuu niin taitavasti hyvään, jolloin ihmisten on todella vaikea nähdä sitä ja jotkut saattavatkin loppuun saakka pitää ihmistä hyvänä. Ikävästä käytöksestä tai julmista teoista huolimatta uskollisimmat ja hyväuskoisimmat silti sulkevat silmänsä. Toisinaan heidän käytöksensä voi ilmetä hyvinkin räikeänä ja röyhkeänä ja on näin ollen helposti havaittavissa. Tiukassa tilanteessa he heittäytyvät uhreiksi ja marttyyreiksi, kertoen miten heitä kohdellaan väärin eivät suinkaan he ole tehneet mitään väärää. Arvatenkin puhun nyt narsisteista ja psykopaateista, jotka nauttivat vallasta, valokeilassa olosta ja kaikenlaisesta huomiosta.
Psykopatia on äärimuoto narsismista, jolloin ihminen on narsistia vieläkin tunnekylmempi ja manipulatiivisempi. Tosin raja narsistin ja psykopaatin välillä voi olla hyvinkin häilyväinen, mistä syystä narsistin voi olla helppo astua ns. rajan yli psykopatian puolelle. Kaikki psykopaatit eivät suinkaan ole vankiloissa olevia murhaajia vaan on olemassa ns. valkokauluspsykopaatteja, joita on keskuudessamme, eikä heitä ole helppo tunnistaa. Varsinkin älykkäät valkokauluspsykopaatit eivät jää kovin helposti kiinni teoistaan. Loistavin manipulaatio- ja huijaamistaidoin he käyttävät ihmisiä hyväkseen ja kylvävät tuhoa vallankahvassa ollessaan tai jättävät taakseen särkyneitä sydämiä ja tyhjiä lomakoita. Kun opimme tunnistamaan ja tiedostamaan tätä ilmiötä olevan, sen helpompi meidän on siltä suojautua.
Narsistit ja psykopaatit ovat myös vanhempia, jolloin tällaisen problematiikan omaava vanhempi saa koko perheen voimaan pahoin. Tällaisen vanhemman vaikutus on tuhoisaa lapsen kasvulle ja kehitykselle, sillä hän pääsee vaikuttamaan alusta saakka lapsen persoonan muodostumiseen. Lapsi ei pysty itse mitenkään suojautumaan vanhemman tuhoisalta käytökseltä, ei ainakaan ennen teini-ikää. Hyvään uskovan ihmisen voi olla vaikea uskoa, ettei vanhempi olekaan lapsensa parasta ajatteleva ja lapsestaan hyvää huolta pitävä turvallinen aikuinen. Tällöin perheessä tapahtuvaa kaltoinkohtelua ei tunnisteta tai perhe voi olla hyvin suljettu tiivis yhteisö, jolloin perheen ongelmat jäävät muilta piiloon. Samalla tapaa kuin narsistinen ja psykopaattinen ihminen käyttää muita ihmisiä hyväkseen, käyttää narsistinen ja psykopaattinen vanhempi lastaan omiin tarkoitusperiinsä, pönkittääkseen omaa itseään ja erinomaisuuttaan.
Tällaiselle vanhemmalle lapsi on objekti, jota käytetään ja joka kuuluu hänelle, jolloin lapsesta tulee helposti esim. erotilanteissa vallankäytön väline. Narsistisen vanhemman rakkaus on ehdollista, ei aitoa ehdotonta rakkautta. Lapsi on niin vanhempiensa varassa, ettei hänellä ole muita keinoja kuin sopeutua, jolloin hän voi fantasioida vanhempaansa. Vanhempi saattaa myös sanottaa lapselle kuinka ihana tai hyvä äiti tai isä hänellä on, vaikka teot olisivat täysin ristiriidassa vanhemman sanojen kanssa. Kertoa lapselle miten erityinen heidän suhteensa on sitoen näin lapsen itseensä hyvin vahvasti. Tällaisessa perheessä kasvaneella lapsella voi aikuisenakin olla käsitys hyvästä lapsuudesta, vaikka se olisi ollut aivan kaikkea muuta. Tällaisessa perheessä ei ole ollut lupaa tunteille ja tunteita on vähätelty, mistä syystä omien tunteiden vähättely ja ohittaminen on helppoa itselle vielä aikuisenakin.
Narsistisen vanhemman lapsi kantaa narsistisen vanhemman hänelle siirtämää häpeää ja syyllisyyttä ja kärsii heikosta omanarvontunnosta. Mistä syystä aikuisena on vaikea uskoa omaan riittävyyteen ja kelpaavuuteen. Tai uskoa omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin, kun on sanotettu miten asiat ovat ja miltä tuntuu tai ei saa tuntua. Näin ollen voi olla vaikeaa osata myöhemminkään muodostaa omaa käsitystä asioista tai tilanteista, vaan on helpompi ohittaa ne tai vähätellä omia kokemuksia. Voi olla vaikeaa tunnistaa omaa kaltoinkohteluaan, joka on niin tutun turvatonta, sitä mihin on tottunut. Näin ollen sitä helposti hakeutuu uudelleen samankaltaisiin ihmissuhteisiin.
Parisuhteessa tai yhteisössä manipuloiduksi, hyväksikäytetyksi ja kaltoinkohdelluksi joutuminen murentaa omanarvontuntoa, tällöin uhri tarvitsee tukea eheytyäkseen ja kootakseen minuutensa rippeet. Samalla tapaa pitkään valtionjohdossa tai jossain muussa korkeassa johtotehtävässä oleva narsisti tai valkokauluspsykopaatti voi saada kansakunnan voimaan pahoin ja romutettua koko yhteiskunnan. Tällainen johtaminen aiheuttaa yhteiskunnassa monen laista tuhoa kuten kahtiajakautumista, eriarvoisuutta, sekasortoa tai jopa sodan. Tällaisen ihmisen johtaessa vaikkapa yritystä vuosikausia tai vuosikymmeniä, voi hän saada ujutettua narsismiaan niin syvälle yrityksen rakenteiseen, että sen sieltä poissaaminen vie aikaa tai hän jopa pahimmassa tapauksessa onnistuu tuhoamaan yrityksen täysin.
Valitettavaa on, ettemme voi mitenkään välttyä kohtaamasta narsistisesti käyttäytyviä ihmisiä, narsisteja tai psykopaatteja mutta voimme oppia suojautumaan heiltä, kunhan ymmärrämme ilmiötä ja opimme tunnistamaan sellaista kohdatessamme. On uskallettava kohdata myös se tosiasian, että pahoja ihmisiä on olemassa ja heitä on mahdotonta auttaa. Meidän on ainoastaan pelastettava itsemme heidän kynsistänsä. Aikuisena voimme oppia suojautumaan kaltoinkohtelevilta ja hyväksikäyttäviltä ihmisiltä, eikä meidän tarvitse suostua heidän uhreikseen, vaan voimme laittaa heille tiukat rajat. Toisin on kuitenkin lapsella, joka joutuu elämään narsistisen tai psykopaattisen vanhemman läheisyydessä. Lapset ovat aina uhreja ja vanhempiensa varassa olevia, eivätkä siitä syystä kykene itse suojautumaan. Heitä on pyrittävä suojelemaan kaikin keinoin ja silloin tärkeässä roolissa ovat lastensuojeluviranomaiset, perheneuvolat, turvakodit, yms. tahot, joilla on mahdollisuus puuttua lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin elää turvassa.
Narsistisen vanhemman aiheuttamat haavat ovat syvät ja niistä eheytymiseen ihminen tarvitsee pitkäkestoista terapiaa. Tarvitsemme tukea ja terapiaa myös aikuisena päästäksemme eroon narsistisesta suhteesta ja toipuaksemme sen aiheuttamista haavoista.
Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®, skeematerapeutti Anne Ollikainen
www.tunnejahyvinvointi.fi
