Äitiys ei aina ole valinta. Toisinaan se tulee yllättäen, toisinaan äidiksi ei saa tulla omista toiveista huolimatta. Ja samaan aikaan meistä jokaisella on äiti. Elävä, kuollut, läsnäoleva, poissaoleva, maailman paras, toimillaan kipua aiheuttanut, paljon opettanut tai opettamatta jättänyt, ankara tai kiltti, jotain enemmän tai kaikkea yhtä paljon. Äitiys opettaa paljon, lapsen silmin sekä itse äitinä. Ehdotonta rakkautta, turhautumista, pakahduttavaa ylpeyttä, musertavaa huolta. Iloa, surua, koko ihmiselämän kirjon.
Oma matkani äidiksi oli pitkä ja kipeä. Olin menettänyt oman äitini ja toiveistani huolimatta en itse saanut tulla äidiksi. Niitä tunteita oli vaikea kantaa. Äidittömyys minussa oli niin vahvasti läsnä, että sen alta oli usein mahdotonta löytää edes itseään. Lapsettomuus muutti minua syvästi eikä se tule lähtemään minusta ikinä. Menetysten ketjussa oli mahdotonta löytää selitystä sille, että kaipaat niin kipeästi jotain, mitä ei koskaan ole ollutkaan. Menettäessä jotain, joka on ollut, on sitä helppo sanoittaa, ikävällä on kasvot, menetyksellä muistot. Kun suret syntymätöntä lasta, sinulla ei ole mitään muuta kuin tyhjä syli.
Nyt äitiyteni on kestänyt 11 vuotta. Se on antanut minulle enemmän kuin olisin koskaan osannut edes toivoa. Se on myös opettanut minulle enemmän kuin mikään. Se on ajanut minut tunteideni äärirajoille, haastanut kulkemaan pelkojeni yli sekä antanut ymmärryksen siitä, miten ehdotonta rakkaus voi olla. Myös oman äitini äitiys on näyttäytynyt uudessa valossa oman äitiyteni myötä.
Tänään lähetän ajatukseni kaikille äideille, olkoon äitiytesi muoto mikä tahansa. Lähetän ajatukseni teille, jotka kannatte toivetta äitiydestä, kipeänä tai orastavana, haastavana tai kuplivana. Toivon teistä jokaiselle armoa ja rakkautta kantaa kaikki se yltäkylläisyys ja vajavaisuus, jotka kukin sylissään kantaa. Olkoon tämäkin päivä tavalla tai toisella merkityksellinen juuri sinulle!
Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® Essi Sivula
www.suomentyoyhteisoterapeutit.fi
