Pelko on kuin kirkuvan punainen punkki, joka piilottaa jalkansa kun katson ja aion tutkia sitä: pysähtyy, pienenee ja muuttuu avuttomaksikin. Mutta kun annan sen vipeltää rauhassa, kadotan sen äkkiä silmistäni ja tunnen kutinaa joka paikassa – ehkä mennyt lahkeesta sisään, röyhkeästi ottanut paikkansa ja alkanut imeä minusta ravintoa pysyäkseen hengissä ja kasvaakseen. Synnyttäen samalla minulle…
Keräillessäni eilen kuvia lattialta asiakkaani lähdettyä kotiin huomasin olevani onnellinen. Mietin Jungin sanoja: ”Jos lainkaan aion hoitaa toista ihmistä terapeuttisesti, minun on luovuttava kaikesta ylimielisestä tiedosta, kaikesta auktoriteetista ja halusta vaikuttaa. Minun on välttämättä omaksuttava dialoginen menetelmä, joka syntyy yhteisten kokemusten jakamisessa.” Mietin Harri Virtasen kirjaa Trauma ja rakkaus, jossa hän kertoo kohtaamisestaan Murray Steinin…
Istahdin aikaiseen junaan Hämeenlinnassa. Paikkani löytyi kookkaan, ehkä noin ikäiseni miehen vierestä. Katseemme kohtasivat ja hän nyökkäsi ystävällisesti, vaikka puhui puhelimeen keskittyneen oloisesti. Vaihdoimme hymyt. Minua väsytti. Olin valvonut osan yötä harmillisiin ajatuksiini jumittuneena. Silmiä kuivi, käsissä tuntui epämiellyttävä tärinä ja pulssi tuntui ohuelta ja silti kiivaalta. Olin omissa maailmoissani, mutta kuulin puhelun käsittelevän varmasti…
Auriko paistaa ja lämmittää, se alkaa olla jo täällä, kesä! Ja Linnanmäki, jos mikä, on kesän merkki. Kävin siellä viikonloppuna ja vaikka näin vanhemmuuttani olenkin mieluummin jättänyt hurjat laitteet väliin, niin tällä kertaa tyttärieni yllyttämänä lähdin muutamaan. Istuin vaunussa ja odotin hiukset jo melkein valmiiksi pystyssä matkaan lähtöä. Sitten jo mentiinkin ylös ja alas, äkkikäännöksiä…
Isoäitini aikaan asiat olivat pieniä ja elämä vaatimatonta, mutta ilo sensijaan oli suurta. Nyt asiat ovat suuria ja meillä on kaikkea, mutta ilo näyttää olevan pientä. Mistä tämä voisi johtua? Kun saamme jonkin lahjan, vaikkapa palkankorotuksen tai ylennyksen, uuden kodin tai auton, parisuhteen tai paranemme sairaudesta, koemme tietenkin iloa ja kiitollisuutta. Elämä pursuaa sisältöä ja…
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta rakkaus? Ajatteletko kumppaniasi, lastasi, vanhempiasi, lemmikkiäsi? Ajatteletko sen puutetta elämässäsi tai sitä, paljonko sinulla sitä on? Rakastatko ihmisiä, joiden kanssa työskentelet tai opiskelet? Rakastatko auringonpaistetta, suosikkipaitaasi, hyvää kirjaa, elokuvaa tai biisiä? Rakastatko puita, joiden ohi kävelet tai vanhaa miestä ja naista hitaasti yhdessä kävelemässä, rakastatko kaupan kassaa tai värikkäitä taloja? Rakkaus.…
Pelko valtaa mieleni. Se vie minut syviin vesiin kuin pyörre, joka painaa alas. Se vie mennessään kaiken, luottamuksen, uskon ja toivon. Se talloo minua, murjoo minua niin, etten usko itseeni. Häpeä minussa kertoo minulle, etten osaa mitään ja ei minusta mihinkään ole. Lapsi minussa pelkää. Ärsyynnyn häneen. Aikuinen minä, hylkää tuon pienen lapsen, joka on…
Riitätkö itsellesi sellaisena kuin olet vai etsitkö rakkautta itsesi ulkopuolelta? Mikä ajaa ihmisen hakemaan hyväksyntää toisilta ihmisiltä? Lyhyt ja yksinkertainen vastaus: Jos todellista rakkautta itseään kohtaan ei vielä ole ihmisessä itsessään, pyrkii hän etsimään sitä itsensä ulkopuolelta. Silloin ihmisestä tulee rakkauden kerjäläinen. Yritämme ansaita hyväksyntää muilta esimerkiksi tekemisen kautta. Mikään tätä kautta saatu ”rakkaus” ei…
Tulevaisuus näyttäisi rakentuvan pienistä tässä ja nyt -hetkistä ja siitä valinnasta mihin kyseisen hetkensä käyttää. Ja muutos on taas sitä, että valitsee käyttää nuo hetkensä eri tavalla kuin koskaan ennen. Omalla kohdallani tämä tarkoittanut sitä, että olen 5 vuoden ajan pyrkinyt elämään päiviäni niin, että ne täyttyvät tekemisestä, josta nautin ja asioista, jotka ovat minulle merkityksellisiä.…
”Huolehdin kaikesta ja kaikista, eikä kukaan koskaan kiitä. Itsestäänselvyytenä pitävät. Tunnen itseni ennemminkin taloudenhoitajaksi kuin vaimoksi” Koetko naisena, että yrität kaikkesi, päivästä toiseen? Muut rentoutuvat, nauttivat ja sinä raadat. Mikään ei riitä, kukaan ei arvosta. ”Yritän auttaa mutta ei se kelpaa, teen aina väärin, väärällä tavalla. En jaksa ohjeistusta, en jaksa väheksyntää. Olen mieluummin hiljaa…
Omistan hetken kuolemalle tässä tekstissä, koska ajattelen, että kuolemasta puhutaan liian vähän. Tuore suru äidin kuoleman myötä on pysäyttänyt ajan. Merkitykset ovat singahtaneet uusille sijoilleen; mitä sitten jos paita on ryppyinen tai hiukset likaiset, mitä sitten jos sataa vettä tai pyykkikori on täynnä, mitä sitten jos työnantajani reaktio sairauslomasta ei olisi täysin ymmärtävä, mitä sitten jos…
Miten toimit törmätessäsi elämässäsi haasteisiin? Löytyykö sinusta taakan- ja murheenkantaja? Oletko taipuvainen murehtimaan ja pyörittelemään asiaa päässäsi loputtomiin? Mitä jos koittaisitkin vain päästää asiasta irti ja luottaa? Jos painit juuri nyt jonkin ongelman kanssa haastan sinut pysähtymään ja kuvittelemaan, miltä tuntuisi luopua sitä vastaan taistelemisesta. Mitä tunteita luopumisen ajatus herättää? Kontrolloimaan tottuneelle ajatus luopumisesta herättää…
Tervetuloa terapeuttiselle vastaanotolle!
Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.