26.8.2015 Pysähdyin kirjoittamaan elämäni tärkeintä ja mullistavinta kirjettä. Tuo kirje oli hakemus.
Blogi
Kiehuva kevätsipuli-voiseos, joka oli tarkoitettu uusien perunoiden rinnalle, läikkyi päälleni. Sain ikävät palovammat, jotka estävät toistaiseksi uimisen, vaikka kesä on kauneimmillaan.
Näin 40-vuotissyntymäpäivien jäljiltä tuntuu siltä että haluan jakaa elämästäni ja omasta kasvustani. Koen että minulla on tarve tulla nähdyksi. Nähdyksi omana aitona itsenäni. Se pelottaa, koska olen aiemmin toiminut juuri päinvastoin. Olen piilottanut aidon itseni muilta.
Yhtäkkiä koen epävarmuutta ja solahdan tunteeseen, jonka vallassa vääristyvät ajatukset itsestäni: en osaa, olen naurettava, olen armottomasti mokannut, olen surkea, voi kunpa maa minut nielaisisi. Häpeä valtaa tilaa ja on valmis polkemaan minut maan rakoon.
Väärät uskomukset ovat itselle tosia, koska alamme katsoa itseämme niinkuin meitä on elämämme aikana katsottu ja nähty: ehkä ei ollenkaan, ehkä vain osittain, ehkä vain tietynlaisena, ehkä jopa vääränlaisena.
Olen kuullut tarinaa pariskunnasta, jonka vaimo kysyi kerran mieheltään rakastaako tämä häntä. Mies virkkoi painavasti: ”olenhan minä alttarilla luvannut rakastaa, ilmoitan kyllä jos tilanne muuttuu”.
Häpeää ja siitä kumpuavaa narsismia tarkastellaan helposti yksilö tasolla, kuitenkin molemmat näyttäytyvät meille myös yhteiskunnallisesti ja globaalisti. Me ihmiset elämme osana yhteiskuntaa. Jos emme koe tulevamme yhteiskunnan hyväksymiksi aiheuttaa se häpeää.
Parisuhde on parhaimmillaan ihanaa. Syvää luottamusta toisen turvaan, hyväntahtoisuuteen ja rakkauteen. Se on levollista yhteyttä ja myös riittävän tilan antamista toiselle. Lupaa olla se, kuka on. Keskinäistä kunnioitusta ja arvostusta. Arvojen ja unelmien jakamista.
Parisuhteisiin liittyy usein paljon haasteita ja kaikenlaisia karikoita. Etenkin nyt korona-aikana, kun perheet ovat neljän seinän sisällä etätyössä ja etäkoulussa. Omaa tilaa voi olla hyvinkin vähän ja kaikkien kotona paikkaansa hakevien tarpeiden huomioiminen voi olla haastavaa.
Takanani on nyt terapiaopintojeni ensimmäiset kaksi lähipäivää. Olen ajatellut, että hyödynnän alusta asti terapiaopinnoissani oppimiani ja oivaltamiani asioita nykyisissä työtehtävissäni coachina ja työyhteisöjen valmentajana.
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- 10
- 11
- …
- seuraava ›
- viimeinen »