Ystävälläni Riitalla on ollut jo pidemmän aikaa unelma kirjoittaa tarinoita. Hän on puhunut unelmastaan minulle useaan otteeseen ääni innosta solisten ja kädet vauhdikkaasti vispaten. Riitan ideat tarinoiden sisällöstä ovat kuulostaneet kokeilemisen arvoiselta, ja olen kerta toisensa jälkeen rohkaissut häntä hänen hankkeessaan. Mitään ei ole kuitenkaan syntynyt. Kysyessäni aika ajoin syytä tähän nollatulokseen Riitta on tuskastuneena…
”Joo vähän on nestettä. Pitäsköhän se punktoida ja kattoa mitä tulee.” lääkäri tuumailee enemmän itsekseen kuin kysyäkseen minulta. Ei pitäis, vastaan äänettömästi. Ajatuskin piikistä mun polvessa puistattaa ja kysyn samaan aikaan: ”Onko pakko? Voisko se neste tulla sieltä vähän niiku itekseen ku ei se oo lähimainkaan niin turvoksissa kuin lauantaina. Eikä oo kippee ja voin…
Aloitettuani terapian joitakin vuosia sitten, en ymmärtänyt miten vaikea minun oli luottaa toiseen ihmiseen. Olin kuvitellut olevani hyvinkin luottavainen, mutta olinkin sitä sinisilmäisellä tavalla. Kun toisaalta puuttui riittävä kyky suojata itseä selkeillä rajoilla ja esimerkiksi EI:n sanomisella, tuli äärimmillään myös hyväuskoisuutensa vuoksi hyväksikäytetyksi erilaisin tavoin. Sinisilmäinen luottamus oli minulle välttämättömyys, suojakeino, jolla mahdollistin itselleni paljon…
Osallistuin muutama vuosi sitten luennolle, jossa puhuja kertoi miehillä olevan naisia tarkempi suuntavaisto. Kuin sanojensa vakuudeksi hän pyysi osallistujia näyttämään missä on pohjoinen. Vilkaisin ympärilleni ison talon ikkunattomassa auditoriossa, ja kaikki miehet osoittivat oitis käsillään samaan suuntaan olkansa yli takavasemmalle. Vieressäni istunut nainen pudisti päätään ja hitaan lakonisesti totesi omat ajatukseni ääneen ”ei mitään hajua”.…
Tuosta olen täysin eri mieltä, että pitäisi kuunnella tai sietää jotain, joka ei ole itselle ok ja kunnioittavaa. Aina on oikeus laittaa raja ja sanoa, että en halua jutella tai kuunnella tuollaista. Se on minua kohtaan epäkunnioittavaa. Se on loukkaavaa. Minulla on oikeus kokea kunnioitusta ja arvostavaa käytöstä. Miellyttäminen ja sietäminen ovat ihmisen puolustusmekanismeja, eli…
Kun lapset eilen hyppivät välitunnilla kuraojaan naama edellä ja toiset lapset tulivat kertomaan siitä mulle, tajusin olevani ihmeellisellä tavalla kiitollinen, että sain olla se aikuinen, jonka lapset tulivat hälyttämään paikalle. Että sain todistaa jotain niin pitelemätöntä riemua, että minä sain hengittää samaa ilmaa, joulukuista tihkusadetta, kenkien alla lätisevää liejua ja maan hajua. Lapset eivät elä…
Tänään avasin tietokoneen terveydenhoitajana mahdollisesti viimeistä kertaa. Ruudulla oleva maisema kantaa näemmä nimeäni kuin rotkon reunalla – tai ehkä sisäinen ristiriitani vaan lukee sen niin ja kyseessä onkin veteen heijastuva taivas, joka kyllä ottaa kopin hyppääjästä kunhan luottaa. Olen jättämässä varman leivän ja hyppäämässä kokoaikaisesti itse itseni työllistäjäksi. Pitkä matka on tullut kuljettua erilaisen hoitotyön…
Tänään olisi pitänyt olla kolmas lähiopetusjakso Ihminen tavattavissa- kasvuohjelmasta, mutta olosuhteiden sanelemana se typistyy nyt 3t Zoomiin. Tämä jakso on onneksi luvattu korvata koulutuksen lopussa meille takaisin. Miltä tämä tuntuu? Mua ärsyttää, harmittaa, oon tyytymätön ja turhautunut. Tämä nostaa mussa esiin epävarmuutta. Tarpeeni olisi ollut päästä aitoon kohtaamiseen ja kontaktiin ryhmän kanssa. Päästä ryhmäytymään lisää…
Mikä on ego? Egolle löytyy monia määritelmiä, mutta tässä yhteydessä tarkoitan sillä valheellista identiteettiä, minuutta joka koemme olevamme. Ego on luonteeltaan omavoimainen. Se on syntynyt sillä hetkellä, kun olemme astuneet ulos rakkaudesta. Kun poistumme rakkaudesta siirrymme suoraan pelkoon. Pelossa eläminen on sietämätöntä, joten siellä voi ainoastaan yrittää selviytyä. Ego on tuo pelosta syntynyt ja siellä…
Huomaan usein itseni tutussa tilanteessa. Se menee näin. Luen kirjaa, jossa on lukuvinkkejä toisista kirjoista ja ei aikaakaan, kun olen jo lainannut tai ostanut nuo toisetkin kirjat. Tai saan vinkin muualta, ihan mistä vaan, vain huomatakseni, että kirjapino jatkaa kasvamistaan. Oma lukunsa on sitten äänikirjat. Niissä on se kätevä puoli, että voi tehdä samaan aikaan…
Muistan, miten ihmeelliseltä joulu tuntui lapsena. Kaikki jouluun liittyvä oli täynnä taikaa. Minä osallistuin kaikkiin puurojuhliin, pikkujouluihin, kinkereihin ja markkinoihin, jonne vain pääsin. Halusin tavata kaikki joulupukit, löytää mantelit ja viedä pikkujouluihin paketteja. Lauran kanssa kierrettiin haalimassa ilmaisia joulukalentereita. Luokassa sai polttaa kynttilää omalla pulpetilla. Jouluaattoaamuna auto pakattiin täyteen kahvipaketteja ja kierrettiin jakamassa niitä. Isä…
Moni kertoo pimeän ajan lisäävän väsymystä ja vähentävän intoa liikkumiselle. Kiloja kertyy, herkut kutsuvat ja syyllisyys piinaa omasta saamattomuudesta. Tiedossamme ei ole varmastikaan puutteita sen suhteen mitä meidän pitäisi hyvinvointimme eteen tehdä. Pelkään kuitenkin, että olemme tottuneet ymmärtämään hyvinvoitimme liian kapeasti ottaen huomioon lähinnä vain fyysiset tavoitteemme ja tarpeemme. Jo neuvolaikäisestä olemme oppineet arvokkaan neuvolajärjestelmämme…
Tervetuloa terapeuttiselle vastaanotolle!
Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.