Vilpittömyyttä vai falskia?
Missä on vika silloin kun joku hyvä tuntuu epätodelliselta tai jopa falskilta? Jäänkö aina kiitollisuudenvelkaan toisen palveluksesta tai hyväntahtoisuudesta? Äkkiseltään aidon hyväntahtoisuuden kuvittelisi tunnistettavan ainakin siitä, että se ei riipu…