Suru ei saa jäädä huomiotta
Lähestyvä pyhäinpäivä näyttää pysäyttävän minut vuosi vuodelta syvemmin. Ei ehkä vähiten siksi, että lähimenneisyydessäni on ollut paljon menetyksiä. Se on varmasti osaltaan saatellut minua kohtaamaan omaa suhdettani kuolemaan ja erityisesti siitä nousevaan suruun. Kuluneen kymmenen vuoden aikana läheltäni on kuollut kaksitoista ihmistä. Toisaalta niin läheltä, että suru on mykistänyt ja tuntunut kuin vievän jotain minusta…

