Itsetuntemus

  • Olemmeko poikkeustilanteessa itse aikuisia?

    POIKKEUSTILANNE PALJASTAA MEIDÄT.  SE PALJASTAA TUNNESÄÄTELYTAITOMME JA ITSEMME TIEDOSTAMISEN TASOT.  Vallitseva tilanne paljastaa meissä sen, miten toimimme kun pelko nappaa tuntemattoman edessä. Se paljastaa, miten joustava tai joustamaton mielemme on äkillisille muutoksille, miten hyvin tai huonosti siedämme epätietoisuutta ja kuinka kummallista, suorastaan järjetöntä käyttäytymistä, pelko saa aikaan.  Pelko, hätä, murhe ja huoli ovat kaikki erinomaisia…

  • Lupa pelätä ja lupa olla turvassa

    Lievät flunssa- ja vatsaoireet johtivat siihen, että olemme jääneet täksi viikoksi omaehtoiseen karanteeniin koko perhe. Terveydenhuollon ammattilaisina meidän tulee puolisoni kanssa olla erityisen tarkkoja siitä, missä kunnossa lähdemme työpaikalle, jossa jokaiset kädet ovat nyt erityisen tärkeät.  Elän eristyksessä monenlaisin tuntein, joista ei ristiriitaa puutu. Eristys osuu heikkoon kohtaan itsessäni, suorittajaan nimittäin. Siihen, joka nauttii hyväksyntää…

  • Ansaitsematon rakkaus

    Armo on ansaitsematonta rakkautta minun osakseni, sanotaan. Mitä se tarkoittaa? Mitä on ansaitsematon rakkaus? Kristinuskossa armolla on aivan oma avainasemansa, jossa ihminen on armahdettu jo armoa tarvitessaan. Entä meidän ihmisten välillä ylipäänsä? Voiko ihminen olla toiselleen armollinen? Mikä sitä estää? Ilman armoa on vaikea kuvitella uusia alkuja, turvaa virheiden myöntämiseksi, empatiaa tai vilpittömän hyvää tahtoa…

  • Merkityksellisyyden kokemus

    Kehu josta en tunnista tai tunnusta itseäni, ei myöskään uppoa. Kohteliaat ja kannustavat sanat norkoavat hetken korvissa kuin helmiksi tiivistyneet öljyläikät paistinpannun teflonpinnalla ja saavat lähinnä vaivautumaan. Epätodellinen sanahelinä jää vaille todellisuuspohjaa, tai oikeastaan tarttumispintaa, kunnes häviää ilmaan. Ehkä jopa epäilen kehujan vilpittömyyttä ja mietin mikä on kehun agenda sen sijaan, että ottaisin vain avoimesti…

  • Ongelmat saavat alkunsa mielestä

    Mieli ei kykene ratkaisemaan kaikkea. Ennen kaikkea se ei kykene ratkaisemaan kärsimystä, jonka se on itse aiheuttanut, tai johon se on osasyyllinen. Mieli ei voi kuitenkaan tätä käsittää, joten se jatkaa ja jatkaa yrityksiään ratkaista asioita, joihin se ei ole kykenevä. Näin mieli sairastuu, ja se alkaa tietämättään ajaa takaa itseään. Se muuttuu siis käärmeeksi,…

  • Minä ja minun varjoni

    ”Monien kokemus ihmistyöstä on, että auttajan ja autettavan varjoista voi muodostua silta pimeyden yli, kun ne pääsevät koskettamaan toisiaan ja tunnistamaan yhteisen ytimensä. Silta rakentuu toisaalta ihmiskohtalojen pohjimmaisesta samankaltaisuudesta ja toisaalta siitä nöyryydestä, mikä kasvaa oman kuvansa näkemisestä varjossaan. Varjonsa tunnistamisen jälkeen auttajan on vaikea lyödä, selitellä, mestaroida tai hylätä. Elämä osoittautuu suuremmaksi ja todemmaksi…

  • Psykologisen turvan kokemus

    Ihmisen on tärkeä kokea tietynlaista tervettä hallinnan tunnetta arjestaan ja kokea voivansa suhteellisesti vaikuttaa siihen mitä hänen elämässään tapahtuu. Mutta milloin tuo terve hallinnan tunteen tarve muuttuu haitalliseksi kontrolloinniksi? Mikä itse asiassa käynnistää meissä tuon haitallisen kontrollin tarpeen? Kyse on paljon psykologisesta turvallisuuden tunteesta. Koemmeko olevamme turvassa elämään kuuluvien epävarmuuksien keskellä? Pelon nostaessa päätään saatamme…

  • Psyykkinen syntyminen

    Olen saanut paljon Tommy Hellstenin teksteistä ja yksi niistä menee muistini mukaan näin: ”Kaikki me synnymme fyysisesti, monet psyykkisesti ja jotkut jopa hengellisesti.” Tätä voisi makustella ja reflektoida vaikka kuinka pitkään, mutta jaan nyt, mitä tämä keskimmäinen osio minussa herättää: siis psyykkinen syntyminen. Ja en siis tulkitse, mitä luulen Tommyn tarkoittaneen, vaan jaan, mitä tuo…

  • Nyt saa riittää!

    Muutos. Vaikuttaa siltä, että ihmiselle on jollakin tapaa luontevaa vastustaa muutosta. Emme halua muuttua, ja mieluummin vaikka kärsimme paljon, ennen kuin todella suostumme pysähtymään muutoksen tarpeen äärelle. Muutoksen haasteet ovat helposti nähtävissä niin yksilö- kuin kollektiivisella tasolla. Vasta kun vanhassa ja tutussa oleminen alkaa tuottamaan sietämätöntä kärsimystä, alamme pohtia muutosta. Silloinkin, vaikka sisäsyntyinen motivaatio muutokseen…

  • Turvallisuuden tunne

    Kun tavoittelemme hyvää itsetuntoa, toivomme oikeastaan kokemusta sisäisestä turvasta joka tyynnyttää, kun mieli kuohuu vaikeista tunteista, olo on epätasapainoinen tai pelko, jännitys, kiukku, suru tai ahdistus tuntuvat voimakkaina (Minna Martin). Tämän itsemme tyynnyttelyn taidon opimme muilta ihmisiltä. Turvallisuuden tunne tarkoittaa lupaa olla kokonainen. Lupaa tuntea ihan kaikkea. Tilaa tuntea monenlaista. Voimaantuminen ja eheytyminen tapahtuu lopulta…

  • Pelkäätkö kuolemaa?

    Muistelen jonkun sanoneen joskus suurin piirtein näin: ”Mitä enemmän tutustuin kuolemaan, sitä enemmän tunsin olevani elossa.” Muistan, kuinka se tuntui aluksi järjettömältä aiheuttaen itsessäni jopa ärtymystä ja vastustusta. Mutta vuosien myötä tästä on tullut yksi lempiajatelmistani ja koen ymmärtäväni sen pointin paremmin nykyään. Paljon on kuitenkin täytynyt tapahtua, jotta olen päässyt tähän. Kuolema oli nimittäin…

  • Tämä ei ole minun elämääni!

    ”Ajattele, jos voisit luottaa siihen, ettet enää itse hylkää itseäsi” Näkökulma joka multa jäi pitkään pimentoon on omien rajojen tunnistaminen myös silloin, kun joku asia tuntuu ylivoimaisen vaikealta, pelottavalta tai itselleni väärältä. Olin oppinut olemaan päättäväinen, sitkeä, tekemään, opiskelemaan ja edistämään asioita, tuntui miltä tuntui. Menemään paikkoihin, jotka tuntuivat ylivoimaisilta. Rynnimään rajojeni yli. Esittämään varmaa.…

Terve­tuloa terapeut­tiselle vastaan­otolle!

Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.