Tänään istuin rannalla ja katselin koirani veikeää leikkiä nelivyöjäärää vastaan. Koiraa ällötti ja samalla viehätti tuo vikkeläjalkainen kovakuoriainen. Minua tuo mielen ristiriita ja ällötystä täynnä oleva koiran ilme hymyilytti. Ajatukseni harhailivat koiran touhuista kasvatukseen ja takaisin. Käsissäni minulla on A.S. Neillin kirjoittama kirja ”Summerhill”, joka on ajatuksieni harhailemisen syy. Lukeminen on hidasta, sillä jälleen yksi…
Ihmiset uskovat ajatuksiinsa ja luottavat sanoihin. Ajatukset ovat sanoja pään sisällä. Ajatukset ohjaavat toimintaa voimakkaasti, vaikka ajatukset eivät olisi millään tavalla totta. Ne kun ovat vaan pään sisäisiä sanoja. Ajatukset eivät myöskään ennusta tulevaa, vaikka niin helposti uskotaankin. Ajatuksena ”aina mulle käy näin” – ei ennusta sitä, mitä seuraavalla kerralla käy tai edes sitä, että…
Pelko ja häpeä ovat kuoleman voimia, Rakkaus ja Rohkeus ovat elämän voimia. Näiden välillä joudumme valitsemaan. Pelon ja rakkauden välillä. Valitkaamme siis viisaasti. Monesti me ihmiset pelkäämme. Pelkäämme tietämättämme paljastumistamme. Samalla kun tarvitsisimme rakkautta enemmän kuin mitään muuta, emme uskalla ottaa sitä vastaan. Koska pelkäämme. Mitä me oikein pelkäämme? Rakkaus on kuin hyväksyvä ”syli” jossa…
Menetykset ovat osa elämää, vai ovatko? Meistä jokainen kohtaa menetyksiä elämämme aikana. Koemme menetyksenä sellaisista asioista luopumisen, jotka ovat meille merkityksellisiä. Miellämme menetykseksi muun muassa ihmissuhteen päättymisen, terveyden, työn tai talouden menetyksen, kodista muuttamisen tai lemmikin kuoleman. Kukaan toinen ei voi määrittää sitä, mikä on menetys minulle, koska vain itse tiedän, mistä luopuminen on itselleni…
Syntymäpäivät ovat aina olleet päiviä, jotka saavat sydämeni lyömään nopeammin. Lapsena pääsin joskus itse valitsemaan tarjoiluja juhliini. Kaupassa olin ylpeä siitä, että ostoskärry täyttyi herkuista: Sipseistä, karkista, limsasta ja mansikoista. Tavallisina päivinä yritin kassalla seistä kärryn edessä, kun äiti latoi kymmeniä maitolitroja ja leipiä hihnalle. ”Kymmenen kevyttä, viisi rasvatonta, kahdeksan ruista, viisi ranskaa…”äiti luetteli yleensä…
Jo pienestä pojasta alkaen olen kokenut olevani havainnoija, tarkkailija. Nyt tuo poika on ollut kasvuryhmässä vajaa kaksi vuotta matkalla itseen, minuuteen. Että minusta syntyisi se Luojan luoma, miksi minut on tarkoitettu. Tiedän nyt olevani oikealla tiellä, tie vie siis syvemmälle itseeni. Matkalla kokonaiseksi ihmiseksi, persoonaksi. Minuuteen, yhteyteen. Niin, nyt ymmärrän, että ensin minun tulee löytää…
Kuuma paahteinen iltapäivä porottaa niskassa, kun ajan pyörällä metsäpolkua. Jostain syystä ja tarkoituksella metsässä on nyt liian kuuma ja lähden ajamaan teitä pitkin. Olen hankkinut pyörän noin kuukausi sitten, koska olen kuullut kutsun palata kehooni. Olisiko se nyt ihan sitä, että olen tuntenut että kehossani ei ole sitä voimaa, jota myös sieluni kaipaa tuekseen matkalla…
Mitä jos ihminen asettaa itsensä jatkuvasti tilanteisiin, jotka ovat vielä hänelle hieman liikaa? Mitä jos hän ei osaa kuunnella sitä, mihin on valmis tässä kohtaa elämäänsä? Mikäli ihminen ei tunnista omaa rajallisuuttaan, alkaa hän kuvittelemaan itsestään liikaa. Silloin se, mikä näyttää rohkeudelta, onkin itse asiassa ennenkin illuusio ja harhainen suuruuskuvitelma itsestä. Suuruusharha on kuin mörkö,…
Kun hukkuvaa pelastetaan, on silloin tärkeää ymmärtää, että hänen lähelleen ei ensisijaisesti pidä mennä ilman apuvälineitä. Eloonjäämiskamppailua käyvä ihminen tarrautuu valtavalla vimmalla kaikkeen mistä vain saa kiinni. Jos pelastajalla ei ole riittävän hyvä uimataito ja tekniikka hallussa, on vaarassa, että hän hukkuu autettavan mukana. Siksi hukkuvaa pelastettaessa on ensisijaisesti käytettävä apuna pelastusrengasta, köyttä tai muuta…
Millaisia näköaloja erilaisille oireiluille ja sairauksille saamme, jos uskaltaudumme katsomaan yksilön sairautta oirehtimisena esimerkiksi perheen, koulun- tai työyhteisön ongelmiin? Jos nöyrrymmekin omasta kaikkitietäväisyydestämme ja suostumme hiljentymään ongelmien ratkaisemattomuuden ja elämän mysteerisyyden edessä, jossa emme voikaan pitää kaikkia sen lankoja käsissämme? Jos emme jätäkään sairastunutta yksilöä yksin, vaan rohkenemmekin pysähtyä kysymään mitä hänen sairautensa kutsuu meitä…
Monissa asioissa puhutaan perspektiivistä. Sehän tarkoittaa aika pitkälti asioiden laittamista keskenään oikeisiin mittasuhteisiin. Perspektiiviä on hyvä hyödyntää, kun jokin asia tuntuu kasvavan koko näkökentän kokoiseksi. Kun zoomaamme maailmankuvaamme tai ajattelumalliamme ns. kauemmaksi, alkavat asioiden keskinäiset suhteet konkretisoitua sellaisina kuin ne oikeasti ovat. Mitä objektiivisemmin tutkailemme näkymäämme ja kyseenalaistamme omat pinttyneet mielipiteemme, sitä uudemmaksi näkymä muuttuu.…
Äitimyytti, hyvästä, pyyteettömästä biologisesta äidistä elää ajatuksissamme, sisäisissä vaatimuksissamme ja mielikuvissamme. Tämä nostaa biologisen äidin illuusiomaiseen asemaan, jossa itsen ja omien tarkoitusperien tarkastelu on poissa, mihin ei mahdu itsekkyyttä tai omien etujen tavoittelua. Ikään kuin nainen saisi hedelmöittyessään jonkin syvän jumalallisen tietoisuuden elämästä, joka poistaa hänen vajavuutensa, traumansa, itsekkyytensä, erehtyväisyytensä, ihmisyyden raadollisuuden. Hänestä tulee äiti,…
Tervetuloa terapeuttiselle vastaanotolle!
Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.