Heräsin kauniiseen kesäaamuun. Mies ja poika olivat jo lähteneet töihin, itse olin aloittamassa työpäivää vasta myöhemmin. Tytöt nukkuivat yhä. Bruno-koirakin jatkoi yöuniaan hellyyshetken jälkeen kun olimme sylitelleet tovin. Keitin kahvit ja tunsin suurta onnea – tai sellaista hyvin arkista onnea hetkessä. Tässä minulla on kaikki ja olen siitä syvästi kiitollinen: perhe, koettu vakaus terveydessä, koti,…
Maalasin eilen taloyhtiön pyynnöstä kaiteitamme viininpunaisella värillä. Ilta oli lämmin, joten työskentelin ilman paitaa. Taisin innostua sen verran, että maalia ei lähtenyt suihkussakaan pois. Jotkut jäljet jäävät pintaan pidemmäksi aikaa. Toiset haalistuvat nopeasti. Eikö se ole ihan ok? Elämä jättää meihin aina jonkinlaisen jäljen. Pitääkö minun hinkata suihkussa hullun lailla, että seuraavassa tapaamisessa käsivarsissa ei…
Minulla on kestänyt kauan kokeakseni turvaa omana itsenäni. Ainakin se tuntuu siltä, että elämästä on mennyt paljon arvokasta aikaa siihen turvan löytymiseen, sillä välillä haparoin edelleen erilaisissa ihmismassoissa itseni kanssa. Aika vasta olin erään tilaisuuden jälkeen poissaoleva ja ärtynyt ja meni hetki ennen kuin tilanne lähti muuntumaan ja sain yhteyden todelliseen itseeni. Mieheni osasi sujuvasti…
Pysähdy ja kysy itseltäsi: Voinko oikeasti hyvin, olenko yhteydessä itseeni? Pitäisikö jonkin muuttua – pysyvästi? Jos olet kuin minä, päässäsi ovat tietynlaiset “silmälasit”, jotka vääristävät näkymää. Ne ovat olleet mukana niin kauan, että tuntuvat jo osalta itseäsi – aivan kuin olisivat kasvaneet päähän kiinni. Juuri siksi niiden poistaminen voi olla hankalaa ja tuskallista (ja samalla…
Tunneyhteys on meille ihmisille erittäin tärkeää, sillä siinä voivat täyttyä meidän syvimmät kohdatuksi, nähdyksi, kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisen tarpeemme. Toisin sanoen tunneyhteydessä olemme rakastettuja ja turvassa. Tunneyhteyden katkokset vievät meidät irti yhteydestä, turvattomuuteen. Erityisen haitallista tämä on lapsuuden kiintymyssuhteissa, joissa turvattomuus riistää meiltä oikeutta täysipainoiseen elämään ja liittymiseen toisiin tunneyhteyden tasolla. Joudumme sen sijaan…
Suojakäyttäytymistä syntyy siellä missä lapsi oppii miten tulee hyväksytyksi ja miten ei tule hyväksytyksi. Koska hyväksytyksi tuleminen on lapselle välttämätöntä, hän mukautuu ympäristönsä rakkaudettomuuteen tullakseen hyväksytyksi. Puhun ympäristön rakkaudettomuudesta, koska ei ole rakkautta asettaa ehtoja hyväksynnän eteen – on se tietoista toimintaa aikuisten taholta tai ei. (Ja huom! hyväksynnän ehdot ovat eri asia kuin rakkauteen…
Organisaatioissa jää valtava potentiaali käyttämättä. Ihmiset ei puhu siitä, mistä pitäisi puhua. Jotain siis jää jää pinnan alle ja se vaikuttaa kuitenkin taustalla tekemisessä. On myös esimerkkejä projekteista joissa on tehty kaikki sääntöjen ja ohjeiden mukaan ja ihmisiä osallistettu mutta silti ihmiset eivät sitoudu eikä muutosta tapahdu. Ilman turvallisuutta suodatamme sanomisiamme liikaa. Kun jatkuvasti suodatamme…
Istuin muutama viikko sitten jo toista kertaa muutosneuvottelussa. Kyseessä ei ollut varsinainen neuvottelu, vaan koruton puolituntinen, jossa sain tarjouksen olennaisesti muuttuneesta työtehtävästä – uusin ja vaatimattomammin ehdoin. Kutsu neuvotteluun ei tullut yllätyksenä, sillä määräaikainen työkiertoni oli päättymässä ja edellistä, vajaa viisi vuotta sitten hoitamaani tehtävää ei enää ollut olemassa. Suurin jännitykseni kohdistui siihen, mihin yksikköön…
Joskus voi tuntua siltä, että on helpompi ymmärtää muita kuin itseään. Tämä saattaa pitää paikkansa mutta mistä syystä näin koetaan. Itse kasvoin ympäristössä, jossa muiden ajatteleminen asetettiin etusijalle. Niinpä ristiriitatilanteissa totuin ymmärtämään muita sen sijaan, että olisin kohdannut omat tunteeni kaikessa raadollisuudessaan rehellisesti. On luonnollista hakeutua positiivisia tunteita herättävien asioiden äärelle ja yhtä luonnollista myös…
Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteeni kuusi lapsisessa perheessä, missä mukana tietenkin mummoni ja vanhempani. Ympärillämme oli laaja sukulais- ja ystäväperheiden verkosto. Siispä ryhmissä toimiminen on minulle tuttua. Olen opiskellut psykodraamaohjaajaksi ja ryhmäanalyytikoksi oppiakseni ymmärtämään ryhmiä niiden lainalaisuuksia sekä oppiakseni tuntemaan itseäni ryhmän jäsenenä, yksilönä. Ammattiin kypsyminen on ollut kohdallani pitkä kasvuprosessi. Askel askeleelta, kiirehtimättä, tavoittamalla…
”Sitä ihminen luulee olevansa vaan minä ite! Niinku, että minä oon minä ja sillä siisti”, pohtii vihreään uimalakkiin sonnustautunut vanha rouva kauhoessaan vettä altaassa edestakaisin käsillään. ”Mutta ei se niin oo”, hän jatkaa. ”Siellä on se suku ja sen tavat taustalla, me ollaan vähän niinku sukumme lähettiläitä kaikki!” Vieressä jumppaava rouva nyökyttelee ponnekkaasti oman lakkinsa…
Silloin, kun emme saa kiinni ymmärryksestä itseämme ja omaa toimintaamme kohtaan, jäämme herkästi kyseenalaistamatta toistamaan haitallisiakin toimintatapoja. Jätämme vastuuta ottamatta, mielipahoja selvittämättä, turrutamme todellisia tarpeitamme pelaamalla, päihteillä tai vaikkapa pakkomielteisellä työtahdilla, ahmimme lohdutukseksemme kokonaisen suklaalevyn, lynkkaamme syyllisiä näkemättä omaa syyllisyyttämme ja niin edelleen. Ihmisen psyykkisen kehityksen näkökulmasta toiminta tulee ennen verbalisaatiota. Tilanteet, joissa toistamme itsellemme…
Tervetuloa terapeuttiselle vastaanotolle!
Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.