Blogimme:
Muutos on mahdollinen

  • Missä on minun innostukseni? Missä minun aarteeni?

    ”Enää 12 päivää jouluun!”, huudahtaa joulukalenterin aarteista innostunut lapseni silmät loistaen. Missä on minun innostukseni? Missä minun aarteeni? Voi miten ankeaa on havahtua siihen, että kiireen välttämistä tavoitteleva löytää itsensä niin kiireisenä, että koko ajan väsyttää ja ketuttaa. Ja että on alati syyllisyys liian vähästä jakamattomasta ajasta ja huomiosta lapsille ja silti päivät pääksytystään ylitäyttyvät (kukas…

  • Johtajan paras kaveri

    Ihmisen luontainen tarve on olla yhteydessä toiseen. Perheenjäsenenä, joukkuetoverina, parisuhteessa, ystävänä jne. Erilaiset yhteisöt nivoutuvat toisiinsa yhteyden kautta. Ne saavat siitä myös erinomaisuuden voimansa sekä menestymisen valttikortit. Kaikissa joukkuepeleissä yhteistyö on yksilöosaamista tärkeämpi ominaisuus. Tarvitseeko myös organisaation johtaja yhteyden? Mitä yhteyksiä esimies kaiken kaikkiaan tarvitsee? Voiko johtajalla olla parasta kaveria? Yksinäisyyden musertama selviytyjä Johtamistyö lankeaa…

  • ”Toista ei voi muuttaa” ei pidä täysin paikkaansa

    Sillä me muutamme toisia jatkuvasti ja itsekin muutumme. Esimerkiksi lapsi muuttuu herkästi siihen suuntaan millaisena hänet näemme. Määritelmät, leimat ja mitä häneen sijoitamme, muuttaa häntä. Kun lapselle hoetaan 18-vuotta, että olet huolimaton, hän oppii uskomaan sitä. Ja kun hän alkaa uskomaan sitä, hän todennäköisesti näkee oman huolimattoman toiminnan, mutta ei niitä huolellisuuden hetkiä, joita hänessä myös…

  • Kunhan tästä taas selviän, niin sitten…

    Pärjään kyllä, pakkohan se on. En tarvitse apua, on sitä pahemmistakin selvitty. Ei tässä mitään, pää pystyyn vaan, ei auta jäädä tuleen makaamaan. Kyllä tämä tästä, pärjään kyllä. Onko minulla vaihtoehtoja, se on vaan pärjättävä. No ei tämä nyt ole niin iso juttu, että tarvitsisi muita vaivata… Mitä on tapahtunut, että kiellän itseltäni avun? Suljen…

  • Hurjinta on lakata selittämästä ja alkaa tuntea

    ”Tunnetaitoja ei voi korvata älykkyydellä”, luki yhtenä otsikkona selailemassani kirjassa. Kirja käsitteli vihaa, tai tarkemmin sanottuna aggressiota. Vihasta tulee mieleen vihainen ihminen. Räyhäävä, meuhkaava, uhkaava. Minulle tutumpi puoli vihassa on ollut juuri sen hajottava, tuhoava puoli. En ole tunnistanut tai tuntenut vihan rakentavaa puolta rajojen asettajana, oman tahdon ilmaisussa sekä turvan tuojana.  Kristiina kuvaa kirjassa…

  • Onnellinen lapsuus – lottovoitto vai mustapekka

    Meillä kaikilla on tarina ja sillä tarinalla on vaikutusta siihen millaisena näemme ja koemme itsemme, toiset ja elämän – nyt ja tulevaisuudessa. Tällä kertaa kirjoittelen tarinasta, joka tuottaa hankaluutta, vaikka se on niin kaunis, että sen moni haluaisi väkisin pitää. Se on tarina onnellisesta lapsuudesta ja hyvistä vanhemmista ja siinä perheessä kasvaneesta ihmisestä, joka kertoilee…

  • Tottele ihminen, tottele!

    Heti syntymästämme lähtien meidät arvioidaan erilaisilla kriteereillä ja käsketään noudattamaan sääntöjä, joko kirjoitettuja tai kirjoittamattomia. Jo vastasyntynyt saa mahdollisuuden pettää vanhempiensa odotukset, kun arvosana maailmaantulon mahalaskusta ei olekaan täydellinen. Ja siitä eteenpäin vertaillaan, ohjataan, arvioidaan, pakotetaan, odotetaan jne, että ihminen noudattaa jotain toisten ihmisten kirjoittamaa kaavaa, jotta olisi hyväksytty ja kelvollinen. Kun tarkastellaan yhteiskunnan ja…

  • Sallinko itseni tulla kuulluksi ja kohdatuksi

    Pitääkö ihmisen olla kokenut täysin sama vastoinkäyminen ennenkuin hän voi kuulla toisen hädän tai kelvata kuuntelijaksi?  Mietin miten herkästi omistamme vastoinkäymisemme niin, että jäämme niiden vangiksi, ”koska kukaan ei ymmärrä”, tai ”kukaan ei kuitenkaan ymmärrä”. Tai että ”mitä tuo kissansa menettänyt yrittää lohduttaa minua, joka olen juuri menettänyt läheiseni”.  Ajattelen, että totta onkin, että emme…

  • Aseta ensin happinaamari omille kasvoillesi

    Oletteko kuulleet sen jutun lentokoneesta ja happinaamarista? Että ensin happinaamari on asetettava omille kasvoille ja vasta sitten on kykenevä auttamaan muita. Minäkin olen. Lukemattomia kertoja. Minun mielestäni se on loistava vertauskuva. Ongelma on vain siinä, että elämä on usein aika monimutkaista ja ristiriitaista. Tuokin loistava vertauskuva on sopinut jotenkin kauhean huonosti minun elämääni. Kun on…

  • Yhteys ja läheisyys toiseen ihmiseen on paras henkivakuutuksemme

    Sue Johnson kertoo kirjassaan ”Kunpa sinut tuntisin paremmin” tutkimuksista, jotka puoltavat käsitystä, että läheiset suhteet ja ennen kaikkea niiden laatu vaikuttavat fyysiseen terveyteemme. Sosiologi James House väittää, että emotionaalinen eristäytyneisyys on suurempi terveysriski kuin tupakanpoltto tai korkea verenpaine. Toisen tutkimuksen mukaan juuri vihamielinen ja ristiriitainen parisuhde lisää korkeaa verenpainetta ja altistaa sydänsairauksille. ”Rakkaussuhteemme laadulla on paljon…

  • Epätervettä narsismia näköpiirissä

    Hän on valloittava ja itsevarman oloinen, seurapiirien sulavakäytöksinen hurmuri. Hän kertoo aina parhaat jutut. Hän on juuri niitä, jotka sanovat toisen kertoman jutun jälkeen, että ei tuo vielä mitään, minulle kun tapahtui vielä hauskemmin, raflaavammin tai traagisemmin. Kaikki, mitä hänen lähipiirissä oleville ihmiselle tapahtuu, tapahtuu hänelle. Ei hän tunne empatiaa siitä, jos puoliso sairastuu vakavasti,…

  • Työuupumuksen anatomia, osa 1: sisuskumeilla ajamisesta.

    Auton renkaissa on – tai oli ainakin siihen aikaan, kun minut tehtiin – sellainen rakenne, että päällimäisenä on paksu, sitkeä ja joustava kumikerros jurmuineen, jotka pitävät renkaan kiinni tiessä ja oikeassa suunnassa niin, että auto tottelee ohjausta huonoissakin keliolosuhteissa. Heti tämän mustan kumikerroksen jälkeen on ohuempi ja pehmeämpi, ihomainen kerros, joka suojaa renkaan varsinaista sisältöä,…

Terve­tuloa terapeut­tiselle vastaan­otolle!

Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.