Tulevaisuus näyttäisi rakentuvan pienistä tässä ja nyt -hetkistä ja siitä valinnasta mihin kyseisen hetkensä käyttää. Ja muutos on taas sitä, että valitsee käyttää nuo hetkensä eri tavalla kuin koskaan ennen. Omalla kohdallani tämä tarkoittanut sitä, että olen 5 vuoden ajan pyrkinyt elämään päiviäni niin, että ne täyttyvät tekemisestä, josta nautin ja asioista, jotka ovat minulle merkityksellisiä.…
”Huolehdin kaikesta ja kaikista, eikä kukaan koskaan kiitä. Itsestäänselvyytenä pitävät. Tunnen itseni ennemminkin taloudenhoitajaksi kuin vaimoksi” Koetko naisena, että yrität kaikkesi, päivästä toiseen? Muut rentoutuvat, nauttivat ja sinä raadat. Mikään ei riitä, kukaan ei arvosta. ”Yritän auttaa mutta ei se kelpaa, teen aina väärin, väärällä tavalla. En jaksa ohjeistusta, en jaksa väheksyntää. Olen mieluummin hiljaa…
Omistan hetken kuolemalle tässä tekstissä, koska ajattelen, että kuolemasta puhutaan liian vähän. Tuore suru äidin kuoleman myötä on pysäyttänyt ajan. Merkitykset ovat singahtaneet uusille sijoilleen; mitä sitten jos paita on ryppyinen tai hiukset likaiset, mitä sitten jos sataa vettä tai pyykkikori on täynnä, mitä sitten jos työnantajani reaktio sairauslomasta ei olisi täysin ymmärtävä, mitä sitten jos…
Miten toimit törmätessäsi elämässäsi haasteisiin? Löytyykö sinusta taakan- ja murheenkantaja? Oletko taipuvainen murehtimaan ja pyörittelemään asiaa päässäsi loputtomiin? Mitä jos koittaisitkin vain päästää asiasta irti ja luottaa? Jos painit juuri nyt jonkin ongelman kanssa haastan sinut pysähtymään ja kuvittelemaan, miltä tuntuisi luopua sitä vastaan taistelemisesta. Mitä tunteita luopumisen ajatus herättää? Kontrolloimaan tottuneelle ajatus luopumisesta herättää…
Mitä minä tarvitsen voidakseni hyvin? Tarvitsen tulla hyväksytyksi. Tarvitsen tulla kuulluksi. Tarvitsen tulla ymmärretyksi. Mitä enemmän minulla on kaikkea tätä, sitä vähemmän tarpeelliseksi se muuttuu. Jos olen tullut hyväksytyksi ja kuulluksi sekä ymmärretyksi, niin ehkä toisella kertaa on “ihan ok”, että minut vain hyväksytään ja kuullaan – ihminen ei voi odottaa että toiset aina ymmärtäisivät…
Sain eräältä ihmiseltä runon, jonka alkuperä ja kirjoittaja pysyy tuntemattomana, vaikka kuinka etsin. Kaikki kunnia kirjoittajalle, ken lienee. Värssy sai pohtimaan, mitä työtä kipeät kokemukset meissä tekevät. Tätä asiaa pohdimme kollegani Jaana Toikkasen kanssa myös. Miksi joitain ihmisiä kärsimys ja kipu syventää lisäten lempeyttä ja ymmärrystä toisia kohtaan, ja miksi joitain se kovettaa entisestään tehden…
Kuinka löydät tasapainon työn, hauskanpidon, luovuuden ja levon välillä? Kirjoitin aiemmassa blogissani siitä, että olen työnarkomaani. Sen sijaan, että piilottelisin pakkomielteistä tapaani tehdä työtä tai työmäärääni, puhun avoimesti työnarkomaniastani. Pitkään suunnittelin työni huonosti ja saatoin työskennellä myöhään yöhön tai aloittaa jo ennen aamupalaa. En priorisoinut tärkeitä tehtäviä, vaan tein töitä sitä mukaan, kun niitä ilmaantui…
Henkisesti haavoitetun ihmisen elämää ohjaa pelko. Näin on usein silloinkin, kun emme tietoisesti koe pelkäävämme juuri ollenkaan. Miten se on mahdollista? Olemme taitavia turvarakennelmien kehittäjiä ja rakentajia. Omavoimaisuuteen pohjautuvat turvarakennelmat ja strategiat istuvat meissä niin tiukassa, ettemme monesti edes tiedä toimivamme niistä käsin. Turvarakennelmia ovat mm. usein mainitut selviytymisstrategiat (kiltti, sankari, klovni, taakankantaja, syntipukki ym.).…
Eilen tutun ruokakaupan kassalla oli uusi myyjä. Panin merkille miten hän katsoi yhtä ystävällisesti kaiken ikäisiä, kokoisia ja näköisiä asiakkaita silmiin. Hän ei ollut mekaanisesti käsiään liikuttava kone, vaan hän otti kontaktin jokaiseen. Näin, että hän oli jännittynyt kenties uudesta työstään, mutta silti hän oli vilpittömällä tavalla ystävällinen ja oma itsensä. Kerroin hänelle miten hyvältä…
Läheisriippuvuus ymmärretään monella tavalla ja sen merkitys on mitä ilmeisimmin myös ajan juoksussa muuttunut. Se liitetään rakkaudettomuuden ilmiöihin ja epävarmuuksiin läheisissä ihmissuhteissa, jotka kumpuavat omien tarpeiden tunnistamattomuudesta ja hylätyksi tulemisen pelosta. Väestöliiton sivuilla ilmiötä kuvataan näin: ”Läheisriippuvuus on ilmiö, jossa ihminen on pakonomaisen riippuvainen muista ihmisistä ja asioista. Se on lapsuudessa omaksuttu tapa karttaa hylätyksi…
Tarve olla rakastettu ja hyväksytty on jokaisen ihmisen syvimpiä tarpeita. Erityisesti tarve olla rakastettu vanhempiemme silmissä on niin suuri, että opimme muovautumaan sellaisiksi joina koemme heille parhaiten kelpaavamme. Se osa meistä, jota ei ole katsottu rakkaudella, saa häpeä-kylvyn. Pyrimme hautaamaan sen varjoomme, mutta sieltä se itseasiassa kuitenkin salakavalasti ohjaa meitä tietämättämme. Teemme kaikkemme, ettei tuo…
Olen kadottanut lukkoni. Se kuuluu kaappini oveen sillä aikaa kun minä jumppaan. Kadotin sen itse asiassa jo monia kuukausia sitten. En ole viitsinyt hankkia uutta. En ihan tarkkaan tiedä miksi. Osittain vastaus liittyy viitseliäisyyteen, tai siis sen puutteeseen. Osittain luottamukseen. Minä haluan luottaa. Haluan luottaa siihen, etten tarvitse lukkoa. Ettei minun tarvitse lukita vähäisiä tavaroitani…
Tervetuloa terapeuttiselle vastaanotolle!
Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.