Häpeä, häpeä, häpeä
Miksi ajattelen minuuteen kohdistuvan häpeän olevan paljon kuultu ’sielunvihollinen’, saatana? Lapsena koetut vaillejäämiset ja elämän mittaan ulkopuolelta tulleet mitätöivät lauseet muuntuvat hiljalleen ihmisen mielessä hänen omaksi häpeäkseen joka kohdistuu hänen minuuteensa. Häpeä väittää ihmisen tajunnassa, että ihminen on huono ja surkea, kun tarvitsee rakkautta ja hyväksyntää. Rakkauden tarvitsevuus, joka rakenteellisesti on meissä kaikissa jo vauvasta…

