Miten sinä voit?
Tämän kysymyksen edessä tunnistan toisinaan hädän, joka saa minut vaivautumaan ja häkeltymään. Silloinkin kun tunnistan, että kysyjän aie on vilpitön ja hän on valmis kuulemaan minua hyväksyen, mitään minussa arvottamatta oikeaksi tai vääräksi, jokin minussa alkaa panikoida. Mahdollisesti vastaan kysymykseen silloin sen kiertäen: ehkä keskityn konkreettisiin tapahtumiin tai itse kysyjään. En päästä häntä sisälleni, koska…

